Saksassa tuhannet turvapaikkaa hakevat muslimit ovat viime vuosien aikana luopuneet uskostaan ja kääntyneet kristityiksi. Syy on yksinkertainen: saksalaiskirkoissa kastetut muslimit saavat jäädä Saksaan, kertoo National Public Radio verkkosivuillaan.
EU:n sääntöjen mukaan maahanmuuttajia ei karkoteta, jos he joutuvat vainojen kohteiksi kotimaassaan käännyttyään toiseen uskoon. Tämä sääntö on erityisen tärkeä iranilaisille ja afganistanilaisille. Iranissa ja Afganistanissa kääntymisestä uuteen uskoon voi seurata vankeus- tai kuolemanrangaistus.
Afganistanista kotoisin oleva 20-vuotias Daoud Rahimi saapui Saksaan muutama kuukausi sitten. Hän osallistuu monen muun turvapaikanhakijan kanssa kastamistilaisuuteen valmistavalle kurssille, joka järjestetään berliiniläisessä lähiössä sijaitsevassa evankelis-luterilaisessa kirkossa.
Rahimi kertoo olevansa muslimi, mutta myöntää harkitsevansa kääntymistä kristityksi. Yksi syy on se, että Saksan hallitus neuvottelee Afganistanin hallituksen kanssa afganistanilaisten siirtolaisten palauttamisesta kotimaahansa.
– Jos kotimaani olisi turvallinen, se ei olisi ongelma. Mutta se ei ole. Jos palaan, henkeni on vaarassa, Rahimi kertoo.
Kirkon pastori Gottfried Martens sanoo ymmärtävänsä Rahimia ja muita samassa tilanteessa olevia. Pastori kuitenkin korostaa, että kristityksi kääntymisen pitää perustua uskoon, ei pelkoon.
Martensin mukaan kirkko haastattelee kolme kuukautta kestävän kurssin opiskelijat varmistaakseen, että heidän halunsa kääntyä kristinuskoon on vilpitön.
– Juttelen henkilökohtaisesti heidän kanssaan nähdäkseni, ovatko he vakuuttuneita kristinuskostaan ja tietävätkö he kristinuskon perusteet. Kun näen, että näin ei ole, silloin en kasta heitä, Martens kertoo.
Turun Sanomat kertoi viime viikolla, että ”Turussa jo parikymmentä turvapaikanhakijaa on ilmaissut kiinnostuksensa kääntyä kristinuskoon. Kahdeksan käy rippikoulua ja kolme on ilmoittanut haluavansa kasteen”.
Lehden mukaan kääntymistä harkitsevat ovat pääosin irakilaisia, mutta joukossa on myös pari syyrialaista. Kirkko on ohjeistanut seurakuntia suhtautumaan asiaan hyvin varoen.
– Me emme halua antaa mielikuvaa, että käytämme hädänalaisia ihmisiä hyväksi, perustelee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniajohtaja Teemu Hälli.
– Yhteiskuntarauhan ja uskonnonvapauden takia me emme myöskään halua näyttäytyä muslimeille tahona, joka aktiivisesti yrittää käännyttää heitä.