Saatko rahalahjan työnantajalta? Näin verottaja suhtautuu siihen

Lahjojen verovapaus edellyttää, että ne ovat arvoltaan vähäisiä.
Jouluisia herkkukoreja myynnissä Vantaan Tammiston K-Citymarketissa., LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Jouluisia herkkukoreja myynnissä Vantaan Tammiston K-Citymarketissa., LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Jouluna moni työnantaja haluaa muistaa henkilökuntaansa joululahjalla. Jotta lahjasta ei tulisi ikäviä jälkiseurauksia verojen muodossa, kannattaa muistaa muutama nyrkkisääntö, ohjeistaa Keskuskauppakamari.

– Lahjojen verovapaus edellyttää, että ne ovat arvoltaan vähäisiä, ja ne annetaan koko henkilökunnalle. Nyrkkisääntönä on, ettei vähäisen lahjan arvo voi ylittää sataa euroa. Siten esimerkiksi herkkukorilahjaa voidaan pitää vähäisenä lahjana, johon verottaja ei puutu, muistuttaa Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala tiedotteessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Viitala muistuttaa, että lahjakortin rajaus tiettyyn tuotteeseen tai palveluun vaikuttaa verovapauteen. Esimerkiksi yksilöimättömät tavaratalojen tai kauppakeskusten lahjakortit ovat verottajan tulkinnan mukaan veronalaista palkkaa.

– Verotuskäytännössä on katsottu, että lahjakortti voi olla verovapaa lahja vain, jos työnantaja on selvästi rajannut, mitä tuotteita lahjakortilla voi hankkia ja mistä, Viitala sanoo.

Esimerkiksi ravintolalahjakortit ovat verovapaita lahjoja.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tietyn ravintolan tai ravintolaketjun lahjakortista ei muodostu veronalaista palkkaa, jos sillä voi hankkia ruokaa ja juomaa vain tietystä ravintolasta, ravintolaketjusta tai tietyn ryhmän ravintoloista, Viitala sanoo.

Eräs aineeton tapa muistaa työntekijää on antaa lahjana ylimääräinen vapaapäivä. Vaikka vapaapäivällä voi olla suurta henkilökohtaista arvoa työntekijälle, sitä ei pidetä hänen veronalaisena etuutena.

– Samoin, jos työntekijälle annetaan mahdollisuus ohjata lahjaa vastaava summa hyväntekeväisyyteen, työntekijä ei saa palkkatulona verotettavaa etuutta, sanoo Viitala.

Mainos