Kokoomuksen kansanedustajat Kai Mykkänen, Juhana Vartiainen, Harri Jaskari ja Saara-Sofia Siren esittelivät keskiviikkona näkemyksiään kokoomuksen periaateohjelman uudistamistyössä tarvittavista aineksista Suomen Toivo -ajatuspajan tuottaman Paluu tulevaisuuteen -pamfletin julkistamistilaisuudessa.
Kai Mykkäsen mukaan kokoomuksen pitäisi tarttua vahvasti ympäristövastuun teemaan. Mykkänen korostaa ilmastovastuuta sen tärkeimpänä ulottuvuutena.
– Se on ollut minulle aina mitä kokoomuslaisin missio. Siinä on kysymys vastuunotosta ja tulevien sukupolvien vapaudesta toteuttaa itseään, Mykkänen sanoo.
– Saasteverot eivät ole sosialismia vaan tapa päästä lähemmäksi tilannetta, jossa luonto olisi osa markkinataloutta.
Mykkänen antoi konkreettisen esimerkin käyttäen apunaan Jaskaria, joka toimii Pirkanmaan vaalipiirissä.
– Jos Harri omistaisi Näsijärven, hän ottaisi maksua sinne kipattavista roskista. Mutta koska kukaan ei voi järveä omistaa, niin silloin yhteiskunnan pitää korjata tätä ikään kuin sosialistista tilannetta, joka on syntynyt Näsijärven yhteisomistuksen myötä, pitämällä huolta sen kunnosta.
– Meidän ei kuitenkaan pidä mennä keinomanageraamiseen siten, että valtio päättää tukipoteista tuulivoimalle, aurinkovoimalle ja energiansäästölle.
Mykkäsen mukaan saasteilla pitää olla hinta, joka on selvästi tämänhetkistä hintaa korkeampi.
– Eli EU:n pitäisi ottaa reippaasti korkeampi päästöjen vähennystavoite ilmastopolitiikassa, jolloin päästökauppa ohjaa tulokseen.
Mykkänen korostaa kokoomuksen pyrkineen siihen, että Suomi välttäisi Kreikan tien.
– Kokoomus on pyrkinyt siihen, että ylivelkaantumista kohti räjähtävää velkaantumispistettä, jolloin ollaan Kreikan tiellä, ei pääsisi tapahtumaan.
Mykkäsen mukaan Suomi ei pystyisi katkaisemaan velkaantumistaan, vaikka tuloverot kolminkertaistettaisiin. Suomi yksinkertaisesti velkaantuu niin paljon.
– Kysymys on ennen kaikkea tulonjaosta lastemme, jotka tulevat maksamaan niitä velkoja, ja tämän sukupolven, joka itsekkäästi antaa velkaantumisen jatkua, välillä.
”Thatcherin ja Halosen avioliitto”
Juhana Vartiaisen pääviesti on se, että pohjoismainen hyvinvointiajattelu ja markkinatalousajattelu eivät ole vihollisia vaan tarvitsevat toisiaan.
– Se on valtavan hyvä lähtökohta kokoomuslaiselle politiikalle, Vartiainen sanoo
– Kun katsomme nykyistä globalisoitunutta maailmaa ja haluamme lähtökohtaisesti sekä vaurautta että oikeudenmukaisuutta, niin Pohjoismaat ovat erilaisissa vertailuissa aina kärjessä.
Vartiaisen mukaan tälle on olemassa hyviä selityksiä.
– Pelkkä puhdas markkinatalous ei luo riittävästi hyvinvointia, jos se jätetään yksin. Me tarvitsemme julkisia interventioita, kuten koulutusta ja terveydenhuoltoa, vaikka se maksaisikin korkean veroasteen.
Vartiaisen mukaan markkinatalous pysyy hyväksyttävänä ihmisten mielissä, kun meillä on riittävät turvaverkot ja järkevää hyvinvointipolitiikkaa.
– Kansainväliseen työnjakoon osallistuminen ja avoimuus sekä vapaakauppa tuottavat meille korkean keskimääräisen elintason. Mutta jos emme ole tarkkoja, se luo myös epävarmuutta ja epätasa-arvoa, jolloin vapaakaupan suosio hiipuu.
– Hyvässä politiikassa pitää ottaa lähtökohdaksi sekä Margaret Thatcher että Tarja Halonen. Tällaista avioliittoa me tarvitsemme.
Vartiainen korostaa Suomen olevan suurissa vaikeuksissa juuri siksi, että Suomessa ei ole onnistuttu modernisoimaan hyvinvointivaltiota globaalin markkinatalouden kanssa sopusointuun yhtä viisaasti kuin muissa Pohjoismaissa.
– Tässä näkyy Suomessa sellainen yhteiskunnallinen jähmeys ja konservatiivisuus, jonka luulen liittyvän tähän meidän konsensukseen ja korporatiiviseen päätöksentekoon. Se tarkoittaa sitä, muutoksen vastustajia löytyy paljon, Vartiainen toteaa viitaten vasemmistoon.
– Vaurauden ja oikeudenmukaisuuden tavoittelun keinojen pitää muuttua ajan mukana. Jos katsotaan, mitä Ruotsissa Tanskassa ja Norjassa on tapahtunut vuosikymmenten aikana, niin hyvinvointijärjestelyt ovat vaihdelleet paljon.
Vartisen mukaan vasemmisto Suomessa on lukkiutunut niihin järjestelmiin, jotka aikoinaan luotiin.
– Siksi näen kokoomuksen keskeisenä muutosvoimana, joka voisi yhdistää hyvinvointivaltion modernoimiselle keskeiset elementit eli työmarkkinoiden uudistaminen ja hyvinvointivaltion yksilön ja yhteiskunnan vastuun tasapaino.
Henkilökohtainen Viron veromalli
Harri Jaskarin mielestä kokoomus katselee vanhalla tavalla työelämää.
– Me tappelemme prosenttiosuuksista sen sijaan, että tappelisimme uudesta työstä, Jaskari toteaa.
Hänen mielestään arvot pitäisi muuttaa jo koulutasolla.
– Jos me opiskelemme perinteisellä tavalla, emme kokeile uutta emmekä saa aikaan innostusta, niin me lokeroidumme tähän nykyiseen yhteiskuntaan.
Jaskari on aktiivisesti aidon perustulon kannalla ja jopa perustilin kannalla.
– Sitä voi sanoa henkilökohtaiseksi Viron veromalliksi, koska henkilöllä on tietynlaista puskuria. Veroja maksetaan vasta sitten, kun perustililtä nostetaan rahaa pois.
Jaskarin mukaan Suomeen pitää viimeinkin luoda inhimillinen konkurssi.
– Kun yleensä mietitään yrittäjyyttä, niin ensimmäiseksi pelätään konkurssia ja omaisuuden menettämistä.
– Monet ystäväni ovat tehneet konkurssin ja maksaneet viisitoista vuotta velkojansa ja huomanneet, että korkeiden korkojen vuoksi pääoma ei ole pienentynyt ollenkaan. Ehkä me voisimme poistaa korot ja maksaa vain pääomaa.
Jaskarin mielestä Suomessa pitäisi miettiä myös Viron veromallikuviota.
– On puhuttu, että jos yritystuista vedetään pois miljardi euroa, se alentaisi yhteisöveroa ehkä kuuden prosenttiyksikön verran.
Sivistys jäänyt paitsioon
Saara-Sofia Siren katsoo, että melkein kaikki mitä kokoomuslaisuus edustaa liittyy sivistykseen, joka on jäänyt tällä hetkellä paitsioon.
– Sivistys on omaksuttua ja opittua tietoa eri koulutusasteilta. Olen tehnyt ehdotuksia siitä, mitä kokoomuslainen sivistyspolitiikka voisi tarkoittaa eri koulutusasteilla eli varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa, toisella asteella ja korkeakouluissa.
Sirenin mukaan sivistys on muutakin kuin koulutuspolitiikkaa. Hän näkee sivistyksen myös avarakatseisuutena ja mielikuvituksena.
– Toinen osa sivistyspolitiikkaa on kulttuuri. On ollut häpeällistä, että sivistyspuolue kokoomuksella ei ole ollut selkeää kulttuuripoliittista linjaa.
– Kolmas määritelmä sivistykselle on ollut kaikista vähiten esillä eli sydämen sivistys ja viisaus. Tämä on sivistystä, jota ei voi oppia ainoastaan koulun penkillä eikä kulttuurielämysten kautta. Sydämen sivistys tarvitsee aikaa ja monia sukupolvia.
Sirenin mielestä nimenomaan kokoomus voisi olla se puolue, joka vaalii tätä sydämen viisautta, nöyryyttä ja tunneälyä.
Julkaistun kirjan pdf-versio löytyy täältä.