– Keskustelussa kehitysyhteistyöstä unohtuu helposti, että Suomikin hyötyy siitä monin tavoin. Globaalin köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on meidänkin etumme, muistuttaa toimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd.).
Hänen mukaansa kehitysyhteistyöllä saavutetaan tuloksia ja tuetaan myös yksityisen sektorin ja liiketoimintaympäristön kehittymistä.
– Se luo mahdollisuuksia suomalaisellekin elinkeinoelämälle. Nykyistä enemmän pitäisi panostaa vastuulliseen kehitysmaaliiketoimintaan, joka koituu sekä Suomen että kehitysmaiden hyväksi, Jääskeläinen sanoo.
Hän huomauttaa, että tämän kevään kehyspäätöksessä ratkaistaan, toteutuuko hallitusohjelman tavoite kehitysyhteistyön määrärahakehityksestä ja lunastaako Suomi kansainväliset lupauksensa. Suomi on sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta juuri vuonna 2015.
Aiemmin hallituskaudella tehtyjen leikkausten vuoksi sekä kehitysyhteistyön määrä että osuus bruttokansantulosta uhkaavat laskea juuri kriittisenä vuonna 2015.
– Tämä olisi selkeästi hallitusohjelman tavoitteen vastaista, Jääskeläinen muistuttaa.
Viime vuonna bruttokansantulo-osuus nousi talousarviolukujen perusteella 0,6 prosenttiin. Kasvu oli sen ansiota, että hallitus päätti ohjata päästöoikeuksien huutokaupasta kertyvät tulot kehitysyhteistyöhön ja sen osana kansainväliseen ilmastorahoitukseen.