Palkansaajajärjestö Akava julkaisi tänään selvityksensä asiantuntijoiden kilpailukieltosopimuksista. Selvityksen mukaan kilpailukieltosopimukset ovat viime vuosina yleistyneet merkittävästi.
– Kilpailukieltosopimusten yleistyminen on johtanut työmarkkinoiden jäykistymiseen ja työelämän pelisääntöjen hämärtymiseen. Akavan selvityksen mukaan suuri osa työntekijöistä kokee kilpailukieltojen rajoittavan merkittävästi työpaikan vaihtoa. Työurien muuttuessa työvoiman liikkuvuus on entistä tärkeämpää, eikä Suomella ole varaa ylimääräisiin työmarkkinoita jäykistäviin rakenteisiin, sanoo Saara-Sofia Sirén.
Työsopimuslain mukaan kilpailukielto edellyttää erityisen painavaa syytä. Nykyisin kilpailukiellon sisältävät työsopimukset ovat kuitenkin yleisiä myös tehtävissä, joissa erityisen painavaa perustetta ei ole. Tällä hetkellä kilpailukieltosopimuksen riski on kokonaan työntekijällä, jonka neuvotteluasema työsopimusvaiheessa on usein heikompi.
– Liikesalaisuuksien suoja pitää ilman muuta olla vahva, mutta useimmissa tapauksissa esimerkiksi salassapitosopimus riittäisi kattamaan liikesalaisuuksien suojan tarpeen. Tällä hetkellä salassapitosopimuksia ja kilpailukieltosopimuksia tehdään myös päällekkäin, mikä on turhaa, sanoo Sirén.
Sirén on kerännyt allekirjoituksia kilpailukieltoja rajaavaan lakialoitteeseen, joka jätetään alkusyksystä.
Hänen mukaansa muutosta olisi kuitenkin mahdollista edistää myös suoraan hallituksen päätöksellä esimerkiksi budjettiriihen yhteydessä. Sirén kannustaakin työministeri Jari Lindströmiä oma-aloitteisiin toimiin kilpailukieltojen rajaamiseksi.
– Lakimuutoksen tulisi antaa työnantajalle oikeus vapauttaa työntekijä yksipuolisesti solmitusta kilpailukieltosopimuksesta, jos se osoittautuu tarpeettomaksi sen tekemisen jälkeen. Olisi myös kohtuullista, että työnantajalle tulisi korvausvelvoite tilanteissa, joissa kilpailukielto toteutuu, toteaa Sirén.