Kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén muistuttaa Suomen ulkopolitiikan arvopohjan koostuvan ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja tasa-arvon edistämisestä.
Hänen mukaansa sääntöperäinen maailmanjärjestys tarjoaa liikkumatilaa ja vaikutusmahdollisuuksia Suomen etujen ajamiseksi. Haasteena on, että viime vuosikymmeninä ihmisoikeus- ja demokratiatilanne on heikentynyt kymmenissä valtioissa.
– Freedom House -tutkimuslaitoksen mukaan vuosi 2021 oli viidestoista peräkkäinen vuosi, kun demokratia taantuu maailmanlaajuisesti. Useat muutkin demokratian tilaa arvioivat kansainväliset tutkimuslaitokset vahvistavat tämän kehityssuunnan, Saara-Sofia Sirén sanoi ihmisoikeuspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa eduskunnassa.
Koronapandemian aikana osa valtioista on jyrkentänyt otettaan ihmisoikeuksien kustannuksella. Vahvistunut autoritaarisuus on näkynyt maailmalla muun muassa sananvapauden ja kansalaistoiminnan tukahduttamisena sekä naisten ja vähemmistöjen oikeuksien polkemisena.
– Todistamme myös, miten toiminta kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden heikentämiseksi on aiempaa suorempaa eri politiikan näyttämöillä. Esimerkiksi Kiina, Venäjä ja joukko muita ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta kyseenalaistavia valtioita ovat lisänneet keskinäistä yhteistyötään YK:n ihmisoikeuselimissä, Sirén totesi.
Kansanedustaja huomautti, että arvoista ja ihmisoikeuksista puhuminen ei ole ristiriidassa kansallisten etujen painottamisen kanssa. Arvojen merkitystä osana kansainvälisen politiikan agendaa korosti Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin viime joulukuussa koollekutsuma demokratioiden huippukokous.
– Pelipaikkoja kansainvälisen arvopohjaisen yhteistyön edistämiseksi kannattaakin hakea aktiivisesti. Suomelle keskeisimpiä alustoja ihmisoikeuksien edistämiseksi ovat ennen kaikkea Yhdistyneet kansakunnat, Euroopan unioni, Euroopan neuvosto sekä yhteistyömme kumppaneiden kanssa. On erityisen arvokasta, että Suomi toimii YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä vuosina 2022–2025. Tälle työlle on annettava täysi tuki, Saara-Sofia Sirén sanoi.
Hänen mukaansa yhteistyötä voitaisiin tiivistää muiden Pohjoismaiden kanssa. Oman tilaisuutensa tarjoaa Suomen lähestyvä Etyj-puheenjohtajuuskausi ja Helsingin päätösasiakirjan juhlavuosi 2025.
– Vuoden 1975 Helsingin kokouksessa käsiteltiin isoin osin geopoliittisia turvallisuuskysymyksiä, mutta myös ihmisoikeuksia. Juhlavuoden ja Suomen puheenjohtajuuskauden lähestyminen voisivat tarjota laajan poliittisen agendan, johon voisi sisältyä muistutus kansainvälisten ihmisoikeussopimusten voimassaolosta, Sirén jatkoi.