Ehdonalaisen vapautumisen säännöksiä muutetaan siten, että rikoksen tehnyt henkilö voi olla ensikertalainen vain kerran. Muutoksen arvioidaan kasvattavan päivittäistä vankimäärää 40 vangilla, mutta muutoksen arvioidaan näkyvän täysimääräisesti vasta viiden vuoden kuluttua, oikeusministeriö kertoo tiedotteessa. Uudistus tuo vuodelle 2025 vankimäärän muutoksesta johtuvan 656000 euron lisämäärärahatarpeen.
Nykyisin rikoksentekijä katsotaan ensikertalaiseksi ellei hän ole edellisen kolmen vuoden aikana ollut vankilassa. Ensikertalainen pääsääntöisesti vapautuu ehdonalaiseen istuttuaan tuomiostaan puolet.
Vankimäärän on ennakoitu kasvavan lähivuosina, vaikka lainsäädäntöön ei tehtäisi uusia vankimäärää lisääviä kiristyksiä. Kasvu johtuu muun muassa aiemmin tehtyjen lainsäädäntömuutosten, kuten seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksesta sekä ennakoidusta yleisestä rikollisuuden kasvusta. Rikosseuraamuslaitos on saanut aiemmin rahoitusta vankilarakennusten rakentamiseen Vaalaan, Vantaalle ja Ouluun. Näihin vankiloihin saadaan 200 lisävankipaikkaa vuosien 2024–2025 aikana.
Uusia vankipaikkoja tarvitaan edelleen myös tulevaisuudessa huomioiden vanhentunut, osin peruskorjaustarpeessa oleva vankilakanta. Rahoitusratkaisuja tarkastellaan myöhemmässä vaiheessa.
Hallituksen aiemmissa päätöksissä rahoitusta on varattu rangaistusten kiristämiseen ja rikosten ennalta ehkäisyyn. Tämän rahoituksen turvin vankiloiden turvatekniikkaan on voitu kohdistaa parannuksia kuluvalle vuodelle. Osa vankiloiden turvatekniikasta tarvitsee edelleen uudistamista myös kasvavan vankimäärän vuoksi, ja oikeusministeriö ehdottaa kehysvarauksesta ensi vuodelle 4,7 miljoonan euron lisärahoitusta esimerkiksi valvontajärjestelmiin. Lisäksi oikeusministeriö tavoittelee budjettiriihessä rahoitusta hallitusohjelman mukaisen aserikoslainsäädännön kiristämisen vaikutuksiin.
Kaikkiaan oikeusministeriön hallinnonalalle esitetään vuodelle 2025 määrärahoja 1,2 miljardia euroa. Määrärahaesitys on noin 23 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Esityksen mukaisiin määrärahoihin vaikuttavat aiemmat lisäykset, tuottavuussäästöt ja uudet ehdotukset.
Merkittävin lisäys on hallitusohjelman mukainen 25 miljoonaa euroa oikeudenhoidon turvaamiseen sekä samaan tarkoitukseen aiemmin osoitetun tasokorotuksen kasvu 10 miljoonalla eurolla.
Hallitus päätti kevään kehysriihessä uusista säästöistä, joita kohdistuu vuonna 2025 oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoihin 10,7 miljoonaa euroa. Lisäksi valtionavustuksiin on varattu 3,5 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän rahaa, mikä tarkoittaa keskimäärin 25 prosentin leikkausta. Näiden lisäksi aiemmin hallitusneuvotteluissa päätettiin vuodelle 2025 tuottavuussäästöjä 7,2 miljoonaa euroa.
Oikeusministeriön hallinnonalan säästöt ovat yleistä linjaa pienemmät, sillä hallitus haluaa huolehtia Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä.
Oikeusministeriön vuoden 2025 ehdotetusta määrärahasta valtaosa, 82 prosenttia, käytetään oikeusturvaa tuottavien hallinnonalan virastojen toimintaan. Näitä ovat tuomioistuinlaitoksen toiminta (369 miljoonaa euroa), julkinen oikeusapu, edunvalvonta ja velkaneuvonta (96 miljoonaa euroa), syyttäjätoiminta (64 miljoonaa euroa), ulosottotoiminta (111 miljoonaa euroa), vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano (293 miljoonaa euroa), oikeusministeriö (22 miljoonaa euroa), Oikeusrekisterikeskus (9 miljoonaa euroa) sekä oikeusministeriön hallinnonalan erityisviranomaisten kokonaisuus (22 miljoonaa euroa).
Tietosuojavaltuutetun tehtävät ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina, ja sen resurssien turvaamiseen ehdotetaan 1,5 miljoonaa euroa.
Seuraavaksi hallitus käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessä 3.–4. syyskuuta. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen talousarvioesityksen, joka annetaan eduskunnalle 23. syyskuuta. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa.