Suomen Yrittäjät vaatii, että yritysten sääntelykustannuksia on vähennettävä 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.
Yrittäjät esittää, että jos uusi sääntely aiheuttaa yritykselle euron lisäkustannuksen, yrityksille koituvia kustannuksia on vähennettävä toisaalla kahden euron verran.
Lainsäädäntö pitää uudistaa siten, että yrityksiä koskevat velvoitteet ovat kannettavissa myös pienimmissä yrityksissä, edellyttää Suomen Yrittäjät tuoreessa Suomi – yritysmyönteisen sääntelyn kärkimaa 2025 -julkaisussaan.
– Jotta pk-yritykset voivat menestyä, yksittäisten pykälien ja normien purkaminen ei riitä. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia lainsäädäntöprosessiin, lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä sanoo.
– Iso osa nykysääntelystämme on laadittu maailmaan, jossa kuluttajien ja työntekijöiden vastinparina oli suuri yritys. Pienten yritysten määrä on kasvanut voimakkaasti tämän jälkeen, hän muistuttaa.
Pk-yritystesti auttaisi pienyrityksiä
Alle kymmenen hengen mikroyrityksiä, joihin massiiviset velvoitteet osuvat kipeimmin, on 93,3 prosenttia Suomen yrityksistä.
Apukeinoksi yrittäjäjärjestö tarjoaa pk-yritystestiä, jossa arvioidaan eri sääntelyvaihtoehtojen vaikutukset nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Testi sopii myös työlainsäädäntöön.
– Kaikkein pienimmät yritykset on jätettävä sääntelyn ulkopuolelle aina, kun siihen on olemassa perusteita, Toivonen sanoo.
Kuntien liiketoiminta vie tilan yrittäjyydeltä ja kilpailulta
Kantar TNS:n tekemän Yrittäjägallupin mukaan neljännes yrityksistä kärsii kuntien tai valtion elinkeinotoiminnasta. Yrittäjät esittää, että valtio ja kunnat luopuvat sellaisesta liiketoiminnasta, jota yksityiset yritykset hoitavat, usein tehokkaammin ja laadukkaammin.
Yrittäjien mukaan julkisen sektorin ei pidä viedä tilaa yrittäjyydeltä ja jäykistää markkinoita pitämällä yllä omaa elinkeinotoimintaa tai ylikunnallisia yhtiöitä aloilla, jotka toimivat yksityisestikin.
Lisäksi hankintalain sidosyksikkörajaa tulee alentaa kohti nollaa, ja hankintojen jakamista osiin tulee lisätä. Sidosyksikkö tarkoittaa sellaista kunnan tai maakunnan yhtiötä, johon kunta tai maakunta käyttää määräysvaltaa. Sidosyksikkö saa myydä omistajalleen joissakin tilanteissa ilman hankintalain mukaista kilpailutusvelvoitetta.
Jotta tiedetään julkisen tuotannon kustannus vertailukelpoisesti, on siirryttävä käyttämään kuntien ja maakuntien yhteistä kustannuslaskennan mallia.
Näin kysyttiin
Kantar TNS toteutti tutkimuksen monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen Gallup Forum -internetpaneelin kautta ja osa sähköpostikyselyllä. Tiedot kerättiin helmikuun viimeisellä viikolla ja maaliskuun ensimmäisellä viikolla.
Tutkimukseen vastasi yhteensä 1015 yrityksen edustajaa. Yhdistetty, eri lähteistä kerätty aineisto vastaa henkilöluokan ja toimialan perusteella varsin hyvin perusjoukkoaan ja näin tulokset voi yleistää edustamaan suomalaisia pk-yrityksiä.
Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.