Verkkouutiset

Poliisin myöntämään henkilökorttiin voi nykyisin yhdistää sairausvakuutustietonsa. LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO

”Saanko paperinne?” Poliisin esittämän kysymyksen käsittely kesti kuusi vuotta

Ben Zyskowicz ihmettelee, ovatko aivan kaikki oikeusprosessit nykyään tarpeellisia.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kuusi vuotta sitten poliisi pyysi osana ulkomaalaisvalvontaa illalla kahdelta tummaihoiselta naiselta Helsingissä nähtäväksi heidän papereitaan. Kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) kertoi seuranneesta tapahtumasarjasta eduskunnassa, jossa käsiteltiin oikeusasiamiehen kertomusta vuodelta 2021.

– Nämä naiset pitivät tätä menettelyä siinä tilanteessa syrjintänä ja veivät asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Tässä lautakunnassa käsittely kesti kaksi vuotta. Lukuisat juristit olivat asiaa käsittelemässä. Sieltä syntyi 12 sivua päätöstä siitä, saiko poliisi siinä tilanteessa pyytää kahdelta ihmiseltä paperit vai oliko se syrjintää, Ben Zyskowicz totesi.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen.

– Siellä oli vielä korkeampipalkkaisia juristeja asioita käsittelemässä, ja sieltä syntyi 17 sivua oikeudellista tekstiä tästä asiasta.

– Tämän jälkeen toinen osapuoli valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa oli vielä korkeampipalkkaisia juristeja käsittelemässä asiaa, ja sieltä syntyi yhdeksän sivua tekstiä tästä samasta asiasta, saiko poliisi siinä tilanteessa pysäyttää kaksi naista Helsingissä kadulla ja saiko hän siinä tilanteessa pyytää heiltä nähdäkseen heidän henkilöllisyyspaperinsa vai oliko kyseessä etninen profilointi ja syrjintä.

Zyskowicz kysyi, eikö olisi riittänyt se, että kaksi riippumatonta tahoa eli lautakunta ja hallinto-oikeus käsittelevät tapauksen.

– Tätä käsiteltiin kuusi vuotta. Kaiken maksoivat veronmaksajat — ymmärtääkseni kaiken maksoivat veronmaksajat. Enkä nyt ota kantaa siihen, mikä siinä oli oikea ratkaisu. Kaikki olivat äänestysratkaisuja. Niin lautakunta, hallinto-oikeus kuin korkein hallinto-oikeus äänestivät ratkaisusta, Zyskowicz kertoi.

– Kysyn, herra oikeusasiamies: oletteko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, että sen lisäksi — siis lisäksi, ei sijaan — että oikeuslaitokselle annetaan lisää voimavaroja, jotta päätökset eivät viipyisi ja jotta oikeusturva toteutuisi paremmin, voitaisiin katsoa myös meidän nykyisiä prosesseja, onko kaikki, mitä nykyään tapahtuu, tarpeellista?

Kansanedustaja sanoi olevansa täysin samaa mieltä tuomioistuinlaitoksen voimavarojen vahvistamisen puolesta.

– Mutta olen kiinnittänyt huomiota myös siihen, että prosesseja voitaisiin jonkin verran kehittää ja keventää. Eli sen lisäksi — siis lisäksi — että annetaan lisää voimavaroja, voitaisiin jostakin ehkä säästää jonkun verran tarpeettomia voimavaroja, Ben Zyskowicz ehdotti.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen totesi vastauksessaan, että ”meillä on tietynlainen oikeusjärjestys, enkä nyt tuon tapauksen perusteella rupeaisi siihen mitään muutoksia tekemään”.

– Todettakoon, että korkeimman hallinto-oikeuden rooliahan on kehitetty ennakkopäätöstuomioistuimen suuntaan, ja normaalisti asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellyttää, että korkein hallinto-oikeus myöntää siihen valitusluvan. Tuon asian osalta en tiedä tarkemmin, mikä siinä tilanne on, mutta välttämättä asioita ei sinne korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti enää saada, oikeusasiamies sanoi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)