Työryhmän esitys saamelaisuuden määritelmäksi perustuu pitkälti kieleen. Se tarkoittaisi kunnanhallituksen mielestä käytännössä sitä, että oikeus tulla merkityksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon olisi lähinnä vain nykyiseen saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkittyjen henkilöiden jälkeläisillä.
– Määritelmä ei siis ratkaise niin sanottujen statuksettomien saamelaisten ja lappalaisten oikeusasemaa, eikä määritelmä kunnanhallituksen mielestä ole Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukainen, kunta sanoo kannanotossaan.
Kunnanhallitus kritisoi myös voimakkaasti vuoden 1962 ”väestönlaskennaksi kutsuttua selvitystä”, johon nykyinen saamelaiskäräjien vaaliluettelo pitkälti pohjautuu.
– Selvitys on todettu useiden tahojen toimesta puutteellisesti laadituksi, eikä sillä ollut tarkoituskaan selvittää, kuka kuuluu alueen alkuperäiskansaan, vaan siinä selvitettiin vastaajien omaa tai heidän vanhempiensa ja isovanhempiensa saamen kielen taitoa, kunnanhallituksen kannanotossa sanotaan.
”Määritelmä nykylain vastainen”
Kunnanhallitus on myös sitä mieltä, että saamelaiskäräjien vaalilautakunnan tulkinta saamelaisuudesta perustuu ”nykylain vastaisesti” pitkälti kielimääritelmään. Kunnanhallituksen lausunto sisältää useita esimerkkejä saamelaiskäräjien vaalilautakunnan tekemistä kyseenalaisista ratkaisuista, joita Korkein Hallinto-oikeus on joutunut kumoamaan.
– On myös huomattava, että vuoden 1962 tutkimuksessa asetettu kielikriteeri ei edellytä, että henkilö polveutuisi alueen alkuperäisistä saamelaisista. Kyseisenä ajankohtana tilanne oli muuttunut siten, että suuri osa alueen alkuperäisistä saamelaisista polveutuvasta väestöstä oli menettänyt saamen kielen taidon voimakkaan suomalaistamisprosessin seurauksena, kunnanhallitus huomauttaa.
Kunnan mukaan on vähintäänkin ristiriitaista, että sama valtio, joka on pyrkinyt siihen, että saamen kielen käyttö loppuisi, edellyttää kielen säilymistä, jotta henkilön voitaisiin katsoa kuuluvan alkuperäiskansaan.
Tämä ei Enontekiön mukaan koske vain nykyisen Keski-Lapin alueella asuneita saamelaisia vaan myös nykyisen Enontekiön alueella sijainneen Peltojärven lapinkylän metsäsaamelaisia sekä osaa Inarin kalastajasaamelaisista. Kunnanhallitus pitääkin kieliperustetta ongelmallisena, sillä kielimääritelmän nojalla saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkityt henkilöt eivät määritelmän osalta täytä niitä kriteereitä, mitä alkuperäiskansaan kuuluvilta henkilöiltä normaalisti edellytetään.
Kunnanhallitus esittää oikeusministeriölle, että saamelaisuuden määritelmää ei muuteta nykyisestä ja huomauttaa, että oikeusministeriön tulee noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja saamelaismääritelmän sitä linjaa, jonka korkein hallinto-oikeus on viimeisimmässä päätöksessään ottanut.
Useita työryhmän esityksiä kunta pitää kuitenkin perusteltuina ja tarpeellisina. Näitä ovat muun muassa saamelaiskäräjien päätöksentekoa, kirjanpitoa ja tilintarkastusta sekä eräitä vaaleja koskevat ehdotukset. Ongelmallisimpina kohtina mietinnössä kunnanhallitus pitää juuri esitystä saamelaismääritelmäksi ja saamelaiskäräjien vaalilautakunnan työskentelytavaksi. Kunnanhallitus ei myöskään ole tyytyväinen nykyisen neuvotteluvelvoitteen korvaajaksi esitettyyn yhteistoimintavelvoitteeseen.