Valtioneuvosto tiedottaa, että saamelaisnuorten ja perheiden oikeus omakielisiin palveluihin toteutuu heikosti. Asia käy ilmi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) teettämästä selvityksestä.
Saamelaisten kotiseutualueella tilanne on hiukan parempi kuin sen ulkopuolella, mutta kotiseutualueellakin kielikohtaiset erot ovat suuret. Kaikkein heikoin tilanne on koltansaamenkielisillä.
Selvityksen mukaan saamelaislasten ja -perheiden perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi saamen kielellä tarjottavia sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluita on vahvistettava etenkin saamelaisalueen ulkopuolella. Myös saamenkielisen koulutetun henkilöstön saatavuutta on lisättävä. Lapsille ja nuorille olisi järjestettävä saamenkielistä toimintaa niin nuorisotyön, kulttuurin kuin liikunnankin saralla.
Ennen kaikkea eri palveluja olisi kehitettävä siten, että ne vastaavat sisällöllisesti saamelaisten omaa käsitystä ja tarvetta näistä palveluista.
”Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma vie selvityksen ehdotuksia osaksi maakunnissa alkanutta uudistustyötä. On erittäin tärkeää, että myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella – sekä kunnissa että tulevissa maakunnissa – ymmärretään saamelaisvähemmistön oikeudet alkuperäiskansana”, muistuttaa LAPE-ohjausryhmän puheenjohtaja Maria Kaisa Aula.
Selvityksen teki Saamelaiskäräjien yhteydessä toimiva Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö. Selvitys kattoi sosiaali- ja terveys-, perusopetus-, nuorisotyö- ja kulttuuripalvelut sekä seurakuntien tarjoaman toiminnan.