Saamelaisten sairastuvuus on kuitenkin elintapojen muutoksen myötä vähitellen muuttumassa muun väestön kaltaiseksi, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Leena Soininen selvitti väitöstyössään tunturi-, inarin- ja kolttasaamelaisten terveyttä kuolleisuuden, kuolinsyiden ja syövän esiintyvyyden avulla ja tutki, olisiko ympäristösaasteilla ollut vaikutusta saamelaisten terveyteen.
Hän vertaili myös Suomen ja muiden maiden saamelaisten syöpäsairastuvuutta sekä vertasi saamelaisten syöpäpotilaiden eloonjäämislukuja Suomen väestön vastaaviin lukuihin.
Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 2 087 henkilöä, jotka olivat perimältään vähintään 75-prosenttisesti saamelaisia. Seuranta-aika oli 1979–2010.
Syövän ilmaantuminen pohjois- ja inarinsaamelaisilla verrattuna Suomen väestöön oli matala. Kolttasaamelaisilla se oli korkea, koska heillä oli mahasyöpää merkittävästi enemmän kuin muilla saamelaisryhmillä ja suomalaisilla yleensä. Suomen väestössä yleisesti esiintyvä syövät, kuten eturauhas-, rinta- ja ihosyövät olivat harvinaisempia kaikissa saamelaisryhmissä.
Suomen saamelaisten syöpäkuolleisuus ja -ilmaantuvuus olivat samansuuntaisia kuin Ruotsin ja Norjan saamelaisten – lukuun ottamatta Ruotsin saamelaisnaisia, joiden syöpäilmaantuvuus oli samaa tasoa kuin Ruotsin väestön.
Saamelaisten syöpäpotilaiden viiden vuoden eloonjäämisluvut eivät eronneet koko Suomen syöpäpotilaiden vastaavista eloonjäämisluvuista.
Syöpäkuolleisuudessa ja syövän ilmaantuvuudessa ei havaittu piirteitä, jotka olisivat aiheutuneet ympäristön radioaktiivisuudesta tai muusta saastumisesta.
– Saamelaisten elintavat ja elinympäristö ovat muuttuneet ja siksi heidän kuolleisuutensa syöpään ja muihin sairauksiin sekä syövän esiintyvyys muistuttavat yhä enemmän pääväestön vastaavia. Saamelaiset ovat käymässä läpi sairastuvuudessaan epidemiologista muutosta, eri ryhmät eri aikoina, Soininen toteaa väitöstiedotteessaan.
– Kun tarkastellaan joidenkin syöpälajien suhteellisen alhaista ilmaantuvuutta, ei voida sulkea pois myöskään syöpäalttiuteen liittyviä perinnöllisiä ominaisuuksia, hän jatkaa.
Perinteinen saamelaisten elintapa näyttää olevan terveydelle hyväksi; saamelaismiesten kuolleisuus tapaturmiin sekä heidän itsemurhakuolleisuutensa olivat sen sijaan merkittävästi korkeammat kuin vertailuväestön. – Tässä tarvitaan lisätutkimusta, jotta näitä pystyttäisiin ehkäisemään, Soininen huomauttaa.
FM, LL Leena Soinisen väitöskirja The health of Finnish Sami in light of mortality and cancer pattern tarkastetaan 27. toukokuuta Helsingin yliopistossa.