Saako työnantaja sanella hiusten pituuden, mutta ei puuttua partaan?

Kansanedustaja jätti kirjallisen kysymyksen 'tasa-arvolain mukaisesta hiustyylistä'.

PS:n kansanedustaja Juho Eerolan kysymyksessä todetaan, että ”useat yritykset ja valtion viranomaiset määrittävät, miten työpaikalla pukeudutaan”.

– Yhä useammin asetetut rajoitteet koskevat myös muuta olemusta, kuten hiustyyliä tai hiusten pituutta. Työtehtäviin sovellettavat käytännöt perustuvat yleensä kirjoittamattomiin sääntöihin, mutta työntekijöiden pitäisi olla yhdenvertaisessa asemassa, Juho Eerola sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän viittaa tasa-arvovaltuutetun lausuntoon, jonka mukaan yritys asetti miestyöntekijänsä naistyöntekijöitä epäedullisempaan asemaan kieltäessään asiakaspalvelutehtävissä olevilta miehiltä pitkät hiukset.

– Työntekijöiden ulkonäköä koskevan ohjeistuksen pitääkin kunnioittaa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja olla tasa-arvolain hengen mukainen. Esimerkiksi työturvallisuuteen perustuvan ohjeistuksen on koskettava kaikkia samaa työtä tekeviä, kysymyksessä todetaan.

Yritysten vaatimukset esimerkiksi siististä ulkonäöstä ovat Eerolan kysymyksen mukaan ymmärrettäviä.

– Valitettavasti säännöt ja rajoitukset koskevat usein vain miehiä, vaikka naisia ja miehiä tulisi kohdella oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Pelkästään sukupuolen perusteella asetettavat vaatimukset tai rajoitukset eivät voi olla vain työnantajan harkintavallan mukaisia. Tasa-arvovaltuutettu on katsonut, että yleiset sukupuolten ulkonäköä koskevat käsitykset ovat muuttuneet eikä hiusten pituus enää liity sukupuoleen samalla tavalla kuin joskus aikaisemmin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Esimerkiksi merivartiostossa sekä muissa viranomaisissa ja virkaehtosopimuksen piirissä olevilta miehiltä odotetaan kansanedustajan mukaan silti edelleen vanhakantaista suhtautumista hiustyyliin.

– Kuitenkin kaukomailta tulleet miehet voivat kulttuuritaustaansa viitaten säilyttää rehevät partansa, vaikka muilta vietäisiin tukka päästä. Yrityksen ja viranomaisen harkintavallan laajuus sekä tasa-arvolain yhdenvertainen toteutuminen ovat nykyisessä tilanteessa kyseenalaisia.

Juho Eerolan varsinainen kysymys kuuluu ”voiko työntekijä kieltäytyä vaatimuksista tasa-arvolain perusteella, jos säännöt eivät yhdenmukaisesti koske kaikkia työntekijöitä sukupuolesta riippumatta”.

Mainos