Kompostitarkastusten tekemisestä yksityisillä asuinkiinteistöillä on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Kantelijan mukaan yksittäinen pientalon kompostointi ei muodosta yleistä vaaraa eikä vakavaa jäteongelmaa. Sen sijaan kompostin tarkastus paljastaa tietoa kotitalouden ruokailutottumuksista, elintavoista ja yksityiselämästä ilman, että kyse olisi rikosepäilystä tai välittömästä ympäristöriskistä.
Lisäksi kantelija halusi selvyyttä siihen, mikä on viranomaisen toimivalta tehdä kompostitarkastuksia esimerkiksi yksityisten omakotitalojen pihoissa.
Apulaisoikeusasiamies Susanna Lindroos-Hovinheimo on antanut päätöksensä asiaan viime perjantaina.
Vuonna 2024 tuli voimaan muutos, jonka mukaan kaikkien pientalokiinteistöjen yli 10 000 asukkaan taajamissa on joko kompostoitava biojätteensä itse tai liityttävä biojätteen erilliskeräykseen.
Useissa kunnissa jätehuoltoviranomainen tai viranomaisen määräämä viranhaltija on tämän vuoksi suorittanut kompostitarkastuksia.
”Tarkastus on valvontatoimi”
Ympäristöministeriön mukaan jätelain perusteella jätehuoltoviranomaisella on toimivalta tehdä tarkastuksia pihalla oleviin kompostoreihin sekä omakoti- että kerrostalokiinteistöillä, mutta ei mennä esimerkiksi sisälle asuintiloihin. Kunnalla on oltava mahdollisuus tarkastaa kompostoinnin asianmukaisuus ja
jätehuoltomääräysten toteutuminen.
Lindroos-Hovinheimo kiinnittää huomiota siihen, että jätehuoltoviranomaiselle ei ole säädetty valvontaviranomaisen tehtäviä. Esimerkiksi havaittuun mahdolliseen laiminlyöntiin puuttuminen edellyttää lähtökohtaisesti valvontaviranomaisen toimivaltaa.
– Seurantatehtävän perusteella jätehuoltoviranomainen voi hankkia tietoa jätteenhaltijalta kirjallisesti ja antaa esimerkiksi kehotuksen liittyä biojätteen keräykseen, mikäli komposti-ilmoitusta ei ole tehty. Sen sijaan komposti-ilmoituksen perusteella tehtävä tarkastus on valvontatoimi, joka edellyttää valvontaviranomaisen
toimivaltaa.
Näin ollen jätehuoltoviranomaiselle jätelaissa säädetty tarkastusoikeus seurantatiedon hankkimiseksi myös mahdollisesti kotirauhan piiriin kuuluvalla alueella, ilman toimivaltaa valvontatoimiin, on kyseenalainen perustuslain näkökulmista, päätöksessä sanotaan.
Jätehuoneita ja kiinteistöjen pihoilla olevia jätekatoksia tai muita jäteästioiden aitauksia ei pidetä kotirauhan piirissä. Näitä voidaan siis tarkastaa.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan aiemmassa perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä on omaksuttu kanta, että tarkastukset voidaan ulottaa kotirauhan piiriin kuuluvaan kohteeseen, mutta ainoastaan jos kyseessä on toisen perusoikeuden, esimerkiksi ihmisten terveyden tai ympäristönsuojelun kannalta välttämätön syy.
Viranomaisten tarkastusvaltuuksia koskevan lainsäädännön on tällöin oltava riittävän täsmällistä ja tarjottava riittävät takeet väärinkäytöksiä vastaan.
– Katson edellä sanotun perusteella, että valvontaviranomaisen toimivalta kotirauhan piiriin kuuluvan tilan tarkastamiseen on rajoitettua, eikä jätelain esitöissä esitettyä rajausta talojen kivijalassa olevista jätehuoltotiloista, pihojen olevista jätekatoksista jne. kuulumattomuudesta kotirauhan piiriin voi pitää ongelmattomana kotitalouksiin laajennetun biojätteiden kompostointia koskevan velvoitteen kannalta, Lindroos-Hovinheimo toteaa ratkaisussaan.
Biokompostorille ei ole määrätty laissa sijaintia. Jäteastia voi sijaita pihapiirissä missä tahansa, tai sisätiloissa, ratkaisussa todetaan.
Käytännössä tarkastus voi siis edellyttää pihapiirin tarkastamista kotirauhan piiriin kuuluvilla alueilla. Tarkastuksen ulottaminen sinne olisi mahdollista kuitenkin ainoastaan, jos kyseessä on toisen perusoikeuden, esimerkiksi ihmisten terveyden tai ympäristönsuojelun kannalta välttämätön syy.
– Biokompostorin tosiasiallisen käytön tai kompostorin sisällön tutkiminen pelkän kompostori-ilmoituksen perusteella ei käsitykseni mukaan yksiselitteisesti täytä edellä tarkoitettua välttämättömyyden edellytystä, Lindroos-Hovinheimo arvioi.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan jätelain perusteella jääkin epäselväksi, mihin säännökseen nyt toteutettavat ohjelmallista valvontaa muistuttavat kompostitarkastusmenettelyt perustuvat.
Apulaisoikeusasiamies esittää, että ympäristöministeriö harkitsisi jätehuoltoviranomaisen ja valvontaviranomaisen toimivaltaa koskevien säännösten selkeyttämistä valvontatehtävien osalta sekä suhteessa yksityisyyden suojaan.
– Päätöksessä on tehty säädösesitys ympäristöministeriölle. Ministeriön tehtävänä on arvioida lainsäädännön muutostarve viranomaisten toimivaltaan liittyen sekä muut toimenpiteet tässä asiassa. Apulaisoikeusasiamies ei tässä vaiheessa kommentoi päätöksen sisältöä tätä enempää, viestitetään eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Verkkouutisille.
Pääkaupunkiseudulla 1000 tarkastusta
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tarkasti viime vuonna kaikkiaan noin 1000:n asuinkiinteistön kompostorit. Tarkoitus oli varmistaa, että biojätteet lajitellaan oikein. Tarkastettavat kompostorit valittiin satunnaisesti HSY:lle tehtyjen kompostointi-ilmoitusten joukosta.
Kompostitarkastukset ovat herättäneet myös närää ja ihmettelyä kasvavasta byrokratiasta.
Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti piti kompostipartioita tragikoomisina ja kuvaili niitä ”hallintoidiotismin multihuipentumaksi”. Sammallahti kommentoi kesäkuussa 2025, että huolenaiheena pitäisi olla Suomen taloustilanne.
– Silti EU:n johdolla hallintokoneisto keksii pää märkänä uutta byrokratiaa, joka vielä 1990-luvulla nauratti suomalaisia Kummeli-sketsien muodossa, Sammallahti laukoi tuolloin.
Tämän vuoden huhtikuussa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) puolestaan sanoi Helsingin Sanomille, että hallituksen tavoitteena on luopua kompostitarkastajista ja -tarkastuksista.
LUE MYÖS:
”Ennen tämä nauratti Kummeli-sketseissä” – näin byrokratia iskee pihoille
Kompostitarkastaja kiertää jälleen pihoilla – tästä tunnistaa