Iranin viimeinen kuningas eli šaahi Mohammad Reza Pahlavi pakeni maasta kun sukudynastia syöstiin vallasta vuoden 1979 islamilaisessa vallankumouksessa. Nyt islamistihallinnon kumoamiseen tähtääviä mielenosoittajia kannustaa hänen poikansa, shahpur eli kruununprinssi ja perimysjärjestyksessä seuraava, vuonna 1960 syntynyt Reza Kuruš Pahlavi.
Ennen kuin puhutaan Reza Pahlavista, pitää tietää muutama asia hänen taustoistaan ja varsinkin isästään, šaahi Mohammad Reza Pahlavista.
Iranin šaahinvalta muistetaan länsimaisena aikana, mutta on syytä muistaa, että siihenkin liittyi verisiä ja väkivaltaisia ja verisiä käänteitä. Mohammad Reza Pahlavi nousi Iranin valtaistuimelle toisen maailmansodan aikana 1941 brittien ja neuvostoliittolaisten syrjäytettyä hänen isänsä šaahi Reza Pahlavi vanhemman vallasta.
Šaahin politiikkana oli niin kutsuttu ”valkoinen vallankumous”, sisälsi useita taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia. Politiikka tähtäsi siihen, että Iranista tulisi moderni länsimainen ja globaalisti vakavasti otettava talousmahti. Šaahi uudisti Irania muun muassa kansallistamalla luonnonrikkauksia ja laajentamalla naisten oikeuksia. Šaahin pääministerin Mohammed Mossadeqin vuonna 1953 ajama Iranin öljyvarojen kansallistaminen oli kuitenkin liikaa länsimaisille tukijoille, mikä johti siihen että Ison-Britannian tukemana Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA ja Britannian MI6 järjestivät sotilasvallankaappauksen, jolla poistettiin Mossadeq vallasta. Tämä johti šaahin vallan lujittamiseen kidutusta harjoittaneen salaisen poliisin Savakin avulla. Tasa-arvon kannattaja hallitsi kuin yksinvaltias.
Šaahilla oli hyvät ulkopoliittiset suhteet länsimaihin, varsinkin Yhdysvaltoihin, mutta myös Pakistaniin, Turkkiin, Omaniin ja Egyptiin – hänen ensimmäinen vaimonsa oli Egyptin viimeisen kuninkaan sisar.
Osa vastustajista syytti šaahin Irania demokratian puutteesta, toiset perinteisen šiiapapiston syrjäyttämisestä uudistuksia tehdessä. Lopputuloksena oli laajoja ja pitkäkestoisia mielenosoituksia, jotka heijastuivat jopa Suomeen šaahin vieraillessa vaimonsa kanssa Urho Kekkosen vieraana 1970. Mielenosoitukseen osallistui muiden muassa muuan nuori kansanedustaja Erkki Tuomioja.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Alkuvuodesta 1979 Irania vaivanneet lakot ja mielenosoitukset levisivät koko maahan, ja sekasortoisessa tilanteessa šaahi lähti perheineen maanpakoon. Islamilainen ajatollah Ruhollah Khomeini palasi maanpaosta Ranskasta ja julisti Iranin islamilaiseksi tasavallaksi. Islamistihallinto ryhtyi teloittamaan vanhan hallinnon upseereita ja virkakuntaa sekä vasemmistolaisia vastavallankumouksellisiksi leimattuja. Teloitettujen määrästä on hyvin vaihtelevia arvioita – useista sadoista useisiin tuhansiin.
Kruununprinssi Reza Pahlavi oli vallankumouksen tapahtuessa 18-vuotias ja opiskelemassa Yhdysvalloissa hävittäjälentäjäksi. Hän on suorittanut myös valtiotieteiden tutkinnon Etelä-Kalifornian yliopistossa. Iranin pakolaishallinto kruunasi Reza Pahlavin Iranin šaahiksi hänen isänsä kuoltua maanpaossa. Reza Pahlavista tuli šaahi 20. syntymäpäivänään 31. lokakuuta 1980. Hän asunut vuodesta 1978 alken siis Iranin ulkopuolella, pääsääntöisesti Yhdysvalloissa.
Reza Pahlavin selkein poliittinen viesti on ollut, että Iranin islamilainen hallinto on uudistumiskelvoton ja on korvattava kokonaan uudella järjestelmällä. Hänen mukaansa ainoa kestävä ratkaisu Iranin ongelmiin – ihmisoikeusloukkauksiin, talouskriiseihin ja alueen rauhattomuuteen – on nykyisen teokraattisen johdon kaatuminen ja siirtymä sekulaariin demokratiaan.
Pahlavi on ilmaissut olevansa avoin sekä tasavaltaiselle mallille että mahdolliselle uudelle, seremonialliselle monarkialle. Hän on kuitenkin useissa yhteyksissä korostanut, että Iranin kansan tulisi saada vapaasti kansanäänestyksessä päättää valtiomuotonsa, olipa se tasavalta tai perustuslaillinen monarkia. Hän on myös alleviivannut, että ei tavoittele kruunua itselleen, vaan asia on iranilaisten ratkaistavissa.
Reza Pahlavi on viettänyt koko aikuisikänsä maanpaossa Yhdysvalloissa, missä hän on kouluttautunut, toiminut poliittisena aktivistina, oppositiojohtajana ja iranilaisten demokratialiikkeen äänenä. Pahlavi ei kuitenkaan ole vuosikymmenten aikana kyennyt toistaiseksi yhdistämään Iranin hajanaista oppositiota.
Yksi iranilaisissa epäluuloa herättävä tekijä on Pahlavin ystävälliset suhteet Israeliin, joka iski Iraniin viimeksi viime kesänä. Pahlavi itse on puolustanut Israelia sanomalla, ettei sen tarkoitus ole ollut siviilien surmaaminen vaan Iranin islamistisen hallinnon kaataminen.
Sunnuntaina Reza Pahlavi julkaisi videoidun puheen, jossa hän kannusti mielenosoittajia.
— Valtion työntekijät, samaten asevoimien ja turvallisuusjoukkojen edustajat, teillä on vaihtoehto: seiskää kansalaisten tukena ja tukekaa kansakuntaa tai jääkää murhaajien puolelle, jolloin kansa asettaa teidät häpeään ja tuomitsee teidät, Pahlavi kannusti.
Beloved people of Iran, my courageous compatriots,
Over the past two weeks—especially in the last four days—you have shaken the foundations of the illegitimate Islamic Republic through massive, nationwide demonstrations. Now, relying on your overwhelming response to the recent… https://t.co/o5uEd7KHsY
— Reza Pahlavi (@PahlaviReza) January 11, 2026
