Suomessa euroalueen talouden elpyminen, euron ulkoisen arvon heikkeneminen ja öljyn hinnan laskun tuoma tuki maailmantalouden kasvulle ovat herättäneet odotuksia siitä, että oma taloutemmekin pääsisi kiinni kasvun syrjään tänä vuonna.
– Käänne parempaan on jäänyt toistaiseksi toteutumatta, sanoo S-Pankki-konsernin päästrategi Vesa Engdahl.
Suomen talous on viime vuosina kuulunut euroalueen heikoimmin kasvavien tai eniten taantuvien talouksien joukkoon. Tämä ei muutu tänä vuonna.
– Nyt päivitetyssä ennusteessamme odotamme Suomen kokonaistuotannon supistuvan tänä vuonna 0,2 prosenttia ja kasvavan ensi vuonna maltilliset 0,8 prosenttia. Kuluvasta vuodesta on tulossa neljäs perättäinen vuosi kun taloutemme bruttokansantuote laskee, Engdahl toteaa.
Talouden pitkän supistumisen seurauksena työllisyyden, kulutuksen ja investointien näkymät säilyvät vaatimattomina.
Vientikysynnän mahdollinen piristyminen näkyy aikanaan investointien ja työpaikkojen lisääntymisenä, mutta tämä vaikutus heijastuu kotimarkkinatalouteemme aikaisintaan vuonna 2016 ja tällöin vain maltillisesti ja todennäköisimmin selkeämmin vasta vuonna 2017.
Heikko työllisyystilanne yhdistettynä reaalisten käytettävissä olevien tulojen supistumiseen painavat kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia.
Käytettävissä olevien tulojen supistuessa kulutuksen hienoinen kasvu perustuu tänä vuonna säästämisasteen alenemiseen. Vasta vuonna 2016 kulutus saa S-Pankin ennusteen mukaan tukea kotitalouksien reaalisen ostovoiman kohentumisesta.
Nin ikään S-Pankki arvioi, että Suomen talouden pidemmän aikavälin kasvuedellytykset ovat heikot, ja rakenneuudistusten puute rasittaa kasvupotentiaaliamme.
– Tällä hetkellä Suomella on kiire luoda aiempaa parempi teollisuuden kasvualusta, jonka varaan on mahdollista rakentaa uutta tuotantokapasiteettia tietoteknologia- ja metsäsektorilta poistuneen tilalle. Samalla julkinen taloutemme on syytä sopeuttaa aiempaa matalampaan verotulopohjaan.
S-Pankin mielestä hallituksen julkistaman ns. kasvuhyppäyspaketti on askel oikeaan suuntaan, mutta lisää toimia tarvitaan.
Näitä ovat maltillinen palkkaratkaisu vuosiksi eteenpäin, yritysten itsensä tekemät ratkaisut tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi, palkansaajien reaalisen ostovoiman ja kotimaisen kysynnän turvaaminen ansiotuloverotusta keventämällä, julkisten menojen supistaminen sekä tuottavuuden kohentamiseksi investoinnit koulutukseen, tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan.