Kansanedustaja Ruut Sjöblom (kok.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen tekstiilien kiertotalouden edistämisestä.
– Globaalin tekstiiliteollisuuden toiminta on yksi suurimmista ympäristöön vaikuttavista tekijöistä. Tekstiiliteollisuus tuottaa tutkimusten mukaan jopa kymmenen prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, jättäen taakseen esimerkiksi lento- ja laivaliikenteen, kommentoi Sjöblom.
Tekstiiliteollisuuden aiheuttamien ympäristöongelmien syinä ovat muun muassa tuotteiden lyhytkäyttöisyyteen perustuva liiketoiminta sekä ylikulutus. Tutkimusten mukaan peräti 73 prosenttia maailmassa valmistetuista vaatteista päätyy joko kaatopaikalle tai poltetuksi. Suomessa 80 prosenttia syntyneestä tekstiilijätteestä poltetaan kierrätyksen sijaan.
– Tekstiiliteollisuuden ympäristöongelmiin on havahduttu niin kuluttajien kuin yritystenkin toimesta. Kuluttajat toivovat enenevissä määrin yhä kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä tuotteita. Lisäksi suomalainen muoti- ja tekstiiliteollisuus on etsinyt yhdessä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa aktiivisesti ratkaisuja ekologisemman liiketoiminnan saavuttamiseksi, sanoo Sjöblom.
Euroopan unionin jätesäädöspakettiin pohjautuva jätelainsäädännön uudistus astui voimaan heinäkuussa. Uudistuksen tavoitteena on nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi, ja sen myötä tekstiilijätteen erilliskeräys aloitetaan vuonna 2023.
– Tekstiilijätteen erilliskeräyksen aloittaminen on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Tarvitsemme kuitenkin laajempia ja kokonaisvaltaisempia toimia. Erilliskeräyksen aloittamisen lisäksi on huolehdittava, että käytöstä poistetuille tekstiileille luodaan toimivat käsittelyprosessit, ja että niille löytyy uusiokäyttäjiä ja muita hyödyntäjiä, toteaa Sjöblom.
Hänen mukaansa kuluttajatietoisuutta on lisättävä.
– Kierrätyksen lisäksi politiikkatoimissa on huomioitava kiertotalouden laajempi kokonaisuus, kuten uusia palveluita ja liiketoimintamalleja tukevien ekosysteemien edistäminen, vaatii Sjöblom.