Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Patrik Oksanen vaatii tuntuvaa nostoa Ruotsin puolustusmenoihin.
– Jos Ruotsi aikoo tehdä oikeat johtopäätökset ennen Washingtonin huippukokousta 9.–11. heinäkuuta, meidän pitäisi nopeasti tavoitella kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta, ruotsalaisasiantuntija kirjoittaa Dagens Nyheter -lehdessä.
– Kysymys on siitä, ymmärtääkö Ruotsin valtiovarainministeriö sen, mihin olemme menossa, vai muodostuuko puolustusvaliokunnan huhtikuun loppuraportti jälleen kerran tarinaksi, jota leimaa aivan liian vähäinen rahamäärä todellisuuteen nähden, hän jatkaa.
Oksasen mukaan turvallisuustilanne on vakava. Venäjän ”ruokahalu” ei hänen mukaansa rajoitu vain Ukrainaan.
– Vanha Venäjän valtakunta ulottui Tornionjoelta Ahvenanmaalle, Baltiaan, Varsovaan ja alas Mustallemerelle asti. Se on nykyään kuuden Nato-maan alue: Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Romania. Kaksi maata, Ukraina ja Moldova, eivät kuulu Natoon, kun taas Valko-Venäjää voidaan pitää Kremlin vasallivaltiona. Nähtäväksi jää, kuinka pitkälle ja kuinka nopeasti Vladimir Putin haluaa mennä ja mitä keinoja hän on valmis käyttämään saavuttaakseen tavoitteensa. Mutta elämme vaarallista aikaa, jolloin huomista ei voi ennustaa.
Ruotsin laivasto on Oksasen mukaan liian pieni, ja armeijalla ei ole riittävästi sotilaita nykyisiä tehtäviä varten.
– Se, että Ruotsi tukee Latviaa kiertävällä pataljoonalla yhdessä Tanskan kanssa, on jo selvää. On sanomattakin selvää, että Ruotsin ilmavoimille ja laivastolle tulee tärkeä rooli Itämerellä. Samaan aikaan laivue on kuitenkin liian pieni lukumäärältään, ja pitkän ajan kestävyys puuttuu, hän kirjoittaa.
– Ruotsin armeijalla on toiminta-alueenaan Latvian lisäksi myös Pohjois-Suomi, ja laivaston tavoin armeija kärsii aivan liian vähäisestä sotilasmäärästä. Meidän on myös lisättävä ydinaseita koskevaa osaamistamme voidaksemme osallistua Naton ydinsuunnitteluun, mikä on eri asia kuin pelkkä kansallisen kokonaispuolustuksen valmisteleminen kestämään ydinhyökkäystä.
Myös epävarmuus Yhdysvalloista korostaa Oksasen mukaan puolustusmenojen nostamisen tärkeyttä.
– Käytännössä Naton kriisi on jo alkanut Donald Trumpin ollessa republikaanien presidenttiehdokas. Hänen lausuntonsa luovat epävarmuutta Yhdysvaltojen roolista liittoutumassa. Naton koko pelote perustuu muskettisoturilausekkeeseen – yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta. Siinä USA:n sotilaallinen voima, mukaan lukien ydinaseet, on perimmäinen tae pelotteelle, hän kirjoittaa.
Nato-jäsenyys antaa Oksasen mukaan kuitenkin sen edun, että Ruotsi on yhdessä samanhenkisten maiden kanssa. Pohjoismaiden, Baltian alueen, Saksan, Puolan ja Britannian yhteistyö on hänen mukaansa eurooppalainen vastaus Naton Trump-haasteeseen.
