Kyselyyn vastanneista 36 prosenttia on sitä mieltä, että nykyiset määrärahat riittävät ja vain 10 prosenttia olisi valmis leikkaamaan Ruotsin puolustusvalmiudesta.
Naisista määrärahojen korottamisen kannalla on 38 prosenttia ja miehistä 52 prosenttia.
Dagens Nyheter kertaa Ruotsin puolustushistoriaa kertomalla, että sen jälkeen kun Berliinin muuri romahti ja Neuvostoliitto lakkasi olemasta, Ruotsin puolustuspolitiikka muuttui radikaalisti. Asevelvollisuus lakkautettiin ja puolustusmenoissa säästettiin. Ruotsin puolustusmäärärahojen osuus bruttokansantuotteesta on yli puolet vähemmän, kuin mitä se oli 1990-luvun puolivälissä.
Vielä tammikuussa pääministeri Fredrik Reinfeldt pilkkasi niitä, jotka vaativat korkeampia puolustusresursseja. Krimin liittäminen Venäjään ja Itä-Ukrainan kriisi muuttivat äänenpainoja nopeasti. Viime viikkoina hallitus ja sosialidemokraatit ovat ilmoittaneet, että puolustukseen suunnataan tulevina vuosina enemmän resursseja.