Valtiotieteen tohtori Alpo Rusi kertoo Yhdessä vai erikseen -kirjassaan (Docendo) ruotsalaisen Venäjä-asiantuntija Jan Leijonhielmin tiedoista. Tämän mukaan Ruotsissa on tietoja, joiden mukaan presidentti Urho Kekkonen itse käynnisti tai rohkaisi käyntiin Suomen ja Neuvostoliiton sotilasedustajien keskustelut Suomen Lapin käytöstä sotatilanteessa.
Alpo Rusi täsmentää nyt, että kyse on Ruotsin sotilastiedustelun saamista tiedoista. Suomessa tapahtunut johti äärimmäisen salaisiin Suomen ja Neuvostoliiton sotilasjohtajien keskusteluihin ja koko vuosikymmenen jatkuneeseen painostukseen.
Rusi sai viime viikolla vahvistuksen siitä, että kyse oli Ruotsin sotilastiedustelun Varsovan liitosta saamasta tiedustelutiedosta.
– Olisi tärkeää, että vuosina 1972-1974 salassa käydyistä suomalais-neuvostoliittolaisista sotilaallisista keskusteluista tehtäisiin oikeita johtopäätöksiä. Ei ole perusteita sivuuttaa niitä kaunistelemalla historiaa, Alpo Rusi vastaa arvostelijoille.
– Kyse oli virhearviosta, kun ne aloitettiin. Presidentti Kekkonen olisi voinut karkottaa ehdotuksen tehneen Neuvostoliiton sotilasasiamiehen tai jättää ainakin vastaamatta, ja paheksua ehdotusta, kun se tehtiin tammikuussa 1972.
Presidentti määräsi huhtikuussa 1972 kenraalit pitämään yhteyttä neuvosto-osapuoleen. Puolustusvoimien komentaja Lauri Sutela lopetti omalla päätöksellään keskustelut toukokuussa 1974.
Keskusteluiden käynti siis kaikista varotoimista huolimatta vuoti ulkopuolisille.
– Joka tapauksessa on lähdettävä siitä, että Tukholmassa on voitu pohtia Neuvostoliiton uhkaa vuodon valossa. Se ehkä selittäisi myös pääministeri Olof Palmen Ylöjärven puhetta kesällä 1974, jossa arvosteltiin reaalisosialismia, jota puhetta Suomen SDP eri kanavia pitkin paheksui itäblokin diplomaateille, Rusi toteaa.