Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona, että Suomi sijoittui 10. sijalle ja Ruotsin edelle Euroopan maiden terveydenhoidon toimivuutta mittaavassa Euro Health Consumer -indeksissä. Ruotsi on sijalla 11.
Molemmat maat saivat pyyhkeitä hoitoon pääsyn hitaudesta. Ruotsissa esimerkiksi jonot syöpähoitoihin ovat pitkiä.
– Vertailu kertoo, että hoitojonojen pituus on Ruotsissa yhä keskeinen ongelma muutaman vuoden takaisesta uudistuksesta huolimatta, Tainio toteaa tiedotteessaan.
Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen järjestelmä arvioidaan HS:n mukaan vanhakantaiseksi, koska käyttäjäystävällisyyttä ei juuri ole huomioitu.
Sekä THL että keskusta ovat ehdottaneet Ruotsin mallia vastaavaa uudistusta myös Suomeen.
– Ruotsin mallin hyvä puoli on se, että palveluiden järjestämisvastuu on riittävän suurilla toimijoilla ja rahoitusmalli on selkeästi yksikanavainen. Myös potilaiden valinnanvapaus toteutuu Suomea paremmin, Tainio sanoo.
Hän kuitenkin toppuuttelee Ruotsin mallista innostuneita.
– Länsinaapurista hiljalleen tihkuvat tiedot kertovat kuitenkin toistuvasti siitä, ettei Ruotsin mallilla ole saatu ratkaistua niitä ongelmia, joiden vuoksi meillä on alun perinkin lähdetty tekemään sote-uudistusta. Hoitojonot ovat näistä kysymyksistä aivan keskeisimpiä, Tainio sanoo.
Hänen mielestään vaikuttaa siltä, ettei perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteudu Ruotsissa toivotulla tavalla.
Tainion mukaan Suomella ei ole syytä tyytyä Euroopan kymmenenteen sijaan terveydenhuollossa. Tekemistä on hänen mielestään paljon, ja erityisesti hoitojonojen lyhentäminen on ensiarvoisen tärkeää.
– Ruotsin malli ei kuitenkaan ole tähän se autuaaksi tekevä ratkaisu, Tainio sanoo.