– Aallonpohja on nyt nähty, Strömsundin kunnanjohtaja Anders Andersson kommentoi Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) lukuja, joihin Dagens Nyheter on paneutunut syvällisemmin.
Ruotsissakin maaseutukunnat ovat vuosikymmenten aikana aina näihin päiviin saakka menettäneet väestöään. Viime vuonnakin maaseutukuntien väkimäärä väheni, mutta se johtui siitä, että maaseudulla kuoli enemmän väkeä kuin syntyi.
Viime vuonna kääntyi kuitenkin maan sisäisen muuton suunta. Maaseudulle muutti enemmän ihmisiä kuin sieltä pois. Lukema on vielä tosiasiallisesti pieni, vain 161 henkeä plussan puolella, mutta symbolisesti se on jo suuri aiempien vuosien muuttotappioiden jälkeen: vuonna 2012 miinusta oli 114, mutta esimerkiksi vuonna 1998 luku oli -1 028.
– Sanotaan, että maaseutu tekee kuolemaa. Mutta ei meillä todellakaan ole ollut isoja menetyksiä viime vuosina. Suuri selittävä tekijä on kuntaan päin tapahtuva muutto, Andersson sanoo.
– Kaupungistumisesta puhuttaessa moni ajattelee, että ihmiset muuttavat joukoittain suuriin kaupunkeihin. Syy suurkaupunkien kasvuun ei kuitenkaan ensisijaisesti ole se, että ihmiset muuttaisivat maaseudulta kaupunkiin, vaan se, että suurkaupungeilla on positiivinen syntyvyysluku ja maaseutua korkeampi maahanmuutto, kulttuurimaantieteen lehtori Emma Lundholm tähdentää DN:lle.
Syy ihmisten muuttoon maaseudulle taas ei johdu ensisijaisesti tai pelkästään siitä, että ikääntyneet muuttaisivat takaisin maalle. Sinne nimittäin muuttaa Ruotsiin muualta tulevia ihmisiä. Kuntien kertoman mukaan näistä suuri määrä on muun muassa Hollannista ja Saksasta Ruotsiin muuttaneita. Se taas on seurausta siitä, että Ruotsin maaseutukunnat ovat kansainvälisillä messuilla markkinoineet itseään esimerkiksi määritelmin ”enemmän tilaa” ja ”parempaa ilmaa”.