Koululaiset aloittavat syyslukukauden opintonsa lähiviikkoina uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Uudet OPSit koskevat perusopetuksen luokkia 1‒6 sekä lukiota.
Suunnitelmat sisältävät paitsi uusia opetussisältöjä myös muutoksen kouluopetuksen ideologiaan. Hallituksen hanke tuoda digitalisaatio perusopetukseen etenee, ja alakouluissa aletaankin opetella muun muassa koodausta. Myös ruotsin kieli tulee uutena opetettavana aineena alakouluun, sillä sitä aletaan opiskella kuudennella luokalla.
‒ Digitalisaatiopainotuksen lisäksi uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan oppilaan omaa ajattelua, mikä tarkoittaa muutoksia opettajan rooliin. Suuri vaikutus on sillä, minkä kokoisia oppilasryhmät ovat. Koodaus tulee uutena opetettavana aineena, ja sen on tarkoitus kehittää lasten loogisia päättelykykyjä. Lapset alkavat käydä koulua nyt aikalailla uudenlaisen ideologian mukaan, sanoo Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.
OAJ vaatii, että täydennyskoulutus säädettäisiin opettajille velvollisuudeksi. Luukkaisen mukaan koulutusleikkaukset ovat kuitenkin iskeneet rajusti täydennyskoulutukseen.
‒ Opettajien osaamiseen kohdistuu valtavat paineet. Kansainvälisten vertailujen mukaan täydennyskoulutus on Suomessa retuperällä: vain hieman yli puolet opettajista pääsee täydennyskoulutukseen. Opettajien lomautukset kohdistetaan monesti juuri täydennyskoulutuspäiville, eli siitä ollaan ensimmäisenä tinkimässä, Luukkainen sanoo.
Maahanmuuttaja- ja erityisopetuksen tarpeessa olevien lasten määrän kasvu lisää myös osaltaan opettajien osaamispaineita.
Opettajarekisteri avuksi opettajien pätevyyden valvontaan
OAJ esittää, että käyttöön otettaisiin valtakunnallinen opettajarekisteri, josta kuka tahansa voisi tarkastaa opettajan kelpoisuuden tehtäväänsä. Se palvelisi Luukkaisen mukaan niin vanhempia kuin oppilaita ja olisi yksi keino varmistaa, että jokaiselle oppilaalle saadaan osaava opettaja. Rekisteri mahdollistaisi opettajankoulutuksen ja työvoimatarpeiden paremman ennakoinnin.
‒ Meidän kenttä on sitä mieltä, että tällainen pitäisi tehdä tällainen rekisteri, joka kertoisi, kuka oikeasti on opettaja, kuka on saanut siihen koulutuksen. Tämä liittyy myös opettajan ammatin arvostukseen, Luukkainen sanoo.
‒ Esimerkiksi aineenopettajien työttömyysluvut ovat jatkaneet kasvuaan, mutta saatavilla ei ole tietoa, minkä alan aineenopettajista on erityisesti ylitarjontaa. Rekisteri mahdollistaisi myös tällaisen tiedon hyödyntämisen, sanoo OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka.
Koulutuksen osuus kuntien vastuualueella kasvaa
Vastuu uuden opetussuunnitelman toimeenpanosta on käytännössä kunnilla ja kouluilla. Kunnat ja yksittäiset koulut määrittävät muun muassa, minkä opintoaineen vastuulle uudet opetuskokonaisuudet tulevat. Misukan mukaan esimerkiksi koodauksen opetukseen ovat valmistautuneet erityisesti matematiikan opettajat.
‒ Paljon on kiinni siitä, millaista täydennyskoulutusta kunta mahdollistaa opettajille. Kunnat ja koulut voivat ottaa opetuksessa esiin myös paikallisia painopisteitä, jotka liittyvät esimerkiksi paikkakunnan historiaan, hän lisää.
Valmisteilla oleva sote-uudistus merkitsisi näillä näkymin, että koulutuksesta tulisi merkittävin osa kuntien vastuualuetta, kun suuri sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus siirtyisi maakuntien vastuulle. Luukkainen toivoo, että koulutuspolitiikkaan erikoistuneet kuntapäättäjät jäisivät asiantuntemuksineen tekemään kuntatason päätöksiä.
OAJ:n selvityksen mukaan erot koulutuspalvelujen laadussa ovat suuren kuntien välillä, jos laatua mitataan opetusryhmien koon, erityisopetuksen saatavuuden ja kuntien oman, valtionosuuden lisäksi koulutukseen käytettävän rahallisen panostuksen perusteella.
‒ Kunnan asenne koulutusta ja sivistystä kohtaan on ratkaiseva tekijä koulutuksen laadun kannalta. Kuntien laatuerojen tasoittamiseksi on syytä pohtia pienten kuntien edellytyksiä vastata yksin alueensa sivistyspalveluista sekä aluehallintoviraston roolia, jotta huonosti koulutuspalvelunsa hoitaville kunnille voitaisiin langettaa seuraamuksia. Myös opettajarekisteri tukisi koulutuksen tasalaatuisuutta kuntien välillä, Luukkainen sanoo.