Kurinalaisen finanssi- ja rahapolitiikan aikakausi alkoi 1990-luvulla sen jälkeen, kun Ruotsin keskuspankin oli päästettävä kruunu kellumaan. Samoihin aikoihin myös työmarkkinoilla saatiin joustoja aikaiseksi.
Bengt Dennis toimi itse Ruotsin keskuspankin pääjohtajana vuosina 1982–1993.
– Työmarkkinoilla on tehty rakenteellisia uudistuksia ja tukia on leikattu. Myös rahapolitiikka on ollut tiukkaa viime aikoja lukuun ottamatta, Dennis sanoo Kauppalehdelle.
Hänen mukaansa virheiltä on vältytty ja julkinen talous on pysynyt koko ajan kunnossa. Nyt julkinen velka on noin 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Dennis sanoo pitävänsä viisaana, että Ruotsi jättäytyi euroalueen ulkopuolelle, koska sen myötä Ruotsilla on käytössään myös itsenäinen rahapolitiikka muiden politiikkainstrumenttien ohella. Hän arvelee, että Suomi otti käyttöön euron turvallisuuspoliittisen harkinnan takia, eikä miettinyt taloudellisia seikkoja kuten Ruotsi.
Dennisin mukaan Suomen ongelmat eivät kuitenkaan ole euron syytä.
– Tällä ei ollut mitään tekemistä valuuttakurssivalinnan kanssa. Taustalla oli muita syitä, Dennis sanoo Kauppalehdelle.
Hän mainitsee syksi Nokian ja metsäteollisuuden vaikeudet sekä Venäjän-viennin pudotuksen. Hän toteaa, ettei ole riittävästi perehtynyt kustannuskilpailukyvyn ongelmiin ottaakseen kantaa asiaan.