Tutkimusryhmän arvion mukaan, jos alkoholikauppa siirrettäisiin erikoismyymälöihin, se lisäisi alkoholin kokonaiskulutusta 20 prosenttia ja elintarvikemyymälöihin siirtäminen 31 prosenttia.
Systembolagetista luopumisesta seuraava kokonaiskulutuksen kasvu johtaisi arvion mukaan alkoholinkäytön aiheuttamien sairaalahoitojen 22–33 prosentin kasvuun ja alkoholinkäytön aiheuttaman kuolleisuuden 25–66 prosentin kasvuun, skenaariosta ja arviointimenetelmästä riippuen.
Arvio kokonaiskulutuksen kasvusta perustui yhtäältä tutkijaryhmän arvioihin siitä, miten vähittäismyyntimonopolista luopuminen vaikuttaisi alkoholin keskihintaan ja minimihintoihin, myyntipisteiden lukumäärään ja myyntiaikoihin, myynninedistämiseen sekä maahantuontiin.
Näiden alkoholinkulutukseen vaikuttavien ns. välittävien mekanismien vaikutuksesta kokonaiskulutukseen ryhmä haki parhaat arviot kansainvälisistä epidemiologisista tiedejulkaisuista. Kokonaiskulutuksen vaikutusta haittoihin arvioitiin kahta kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa yleisesti käytettyä menetelmää käyttäen.
11-jäsenisessä tutkijaryhmässä oli jäseniä Ruotsin lisäksi Kanadasta, Australiasta, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista ja Suomesta. Suomesta tutkijaryhmässä oli jäsenenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelä.
Arviointiryhmää johtanut professori, Victorian yliopiston Addiktiotutkimuskeskuksen johtaja Tim Stockwell suosittelee Kanadaankin Ruotsissa ja Suomessa käytössä olevaa ”maailman parasta käytäntöä”, jossa alkoholin vähittäismyyntimonopoli toimii terveysministeriön eikä valtiovarainministeriön ohjauksessa.
– Tämä käytäntö varmistaa, että alkoholipolitiikkaa katsotaan enemmän kansanterveyslinssien kuin talouslinssien läpi, Stockwell sanoo.
Tutkimuksen on rahoittanut Systembolaget itse. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan rahoittajalla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa työprosessiin, tuloksiin tai tulosten julkaisemiseen.