Uutta pakolaiskriisiä ei Ruotsiin tule, sanoo maan maahanmuuttopolitiikan keskeisissä tehtävissä pitkään toiminut Mikael Ribbenvik Cassar Dagens Nyheterin haastattelussa. Nykyään EU:n turvapaikkavirasto EUAA:n varajohtajana työskentelevä Ribbenvik Cassar toimi vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana Ruotsin maahanmuuttovirasto Migrationsverketin johtotehtävissä. Hän oli viraston pääjohtaja vuosina 2017-2023.
Ruotsiin saapui vuonna 2015 lähes 160 000 turvapaikanhakijaa, joista 130 000 pelkästään kolmen kuukauden aikana. Ruotsi tiukensi pakolaiskriisin jälkeen turvapaikkapolitiikkaansa, ottamalla käyttöön rajatarkastukset ja tilapäiset oleskeluluvat.
Vuoden 2015 kaltainen tilanne ei Ruotsissa enää toistu, Ribbenvik Cassar vakuuttaa. Viime vuonna Ruotsista haki turvapaikkaa alle 10 000 henkilöä, ja vain harvat Eurooppaan saapuvista pakolaisista hakeutuvat maahan.
– Jos tilanne olisi toinen, niin luulen, että Ruotsi sulkisi rajansa vahvoilla tarkastustoimilla. En usko, että meidän edes tarvitsee spekuloida vuoden 2015 kaltaisella pakolaisaallolla Ruotsissa, Ribbenvik Cassar sanoo.
Ribbenvik Cassarin mukaan Ruotsin tekemät kiristykset ja lainmuutokset johtivat turvapaikanhakijoiden määrän nopeaan laskuun.
– Syynä olivat henkilöllisyystarkastukset sekä se, että liikennöitsijöitä sakotettiin jos he kuljettivat ihmisiä joilta puuttui henkilöllisyystodistus. Mutta myös tilapäisten oleskelulupien käyttöönotto vaikutti. Tuli entistä epävarmemmaksi, saisiko maahan jäädä, ja perheenyhdistäminen vaikeutui. Tällaiset tiedot leviävät heti.
Ruotsiin voi kiristyneen turvallisuuspoliittisen tilanteen takia hakeutua enemmän pakolaisia lähialueelta, kuten Ukrainasta, Ribbenvik Casar ennustaa. Suureen humanitaariseen maahanmuuttoon Afrikasta tai Aasiasta Euroopan kautta Ruotsiin hän ei pidä todennäköisenä.
– Ruotsilla on ainoastaan velvollisuus ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia ihmisiltä, jotka ovat Ruotsin valtion alueella. Jos he eivät pääse Ruotsiin, ei Ruotsilla ole vastuuta. Ei siinä rikota kansainvälistä oikeutta.
