Ruotsi ryömii Natoa kohti

Läntisen kumppanimaan eteneminen kohti Nato-jäsenyyttä pakottaisi Suomenkin perimmäisten kysymysten äärelle.

[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”ruotsi-natoon-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Jos Ruotsi joutuu vieraan valtion hyökkäyksen kohteeksi, emme anna koskaan periksi. Kaikki tiedot, joiden mukaan vastarinnasta on luovuttava, ovat vääriä.

Lainaus on lähes viiteen miljoonaan ruotsalaiseen kotitalouteen touko-kesäkuun taitteessa jaetusta julkaisusta, johon on koottu viranomaisohjeita kriisin tai sodan varalle. Sen dramaattinen sanoma heijastelee syvää huolta Itämeren alueen nopeasti heikentyneestä turvallisuustilanteesta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ruotsalaiset ovat joutuneet havahtumaan siihen, ettei kylmän sodan päättymisen jälkeinen vakauden kausi ollutkaan ikuinen. Maan johtavat poliitikot ovat joutuneet myöntämään, että jos Itämeren alueella syntyisi sotilaallinen konflikti, Ruotsi joutuisi kohtaamaan sen puutteellisesti valmistautuneena.

Virossa toimivan kansainvälisen puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksen (ICDS) vanhempi tutkija Pauli Järvenpää arvioi Ruotsin turvallisuuspoliittisen keskustelun vasta heräilevän vuosikymmeniä kestäneestä horrostilasta.

– Tukholmassa oli kuviteltu, että historia on päättynyt ja että demokratian ja oikeusvaltion ihanteet ovat voittaneet, aiemmin pitkän uran Suomen ulkoasiain- ja puolustushallinnon keskeisissä tehtävissä tehnyt Järvenpää sanoo.

Puolueettomuuttaan vaalineen Ruotsin puolustusvoimat sijoittuivat kylmän sodan vuosikymmeninä Euroopan iskukykyisimpään eturiviin. Kun sodan uhan otaksuttiin pysyvästi väistyneen, Ruotsin kansallinen puolustus ajettiin maassa alas poliittisin päätöksin ja vapautuneet taloudelliset resurssit suunnattiin muualle. Erityisen kipeästi leikkaukset ovat koskettaneet maavoimia.

– Puutteet tulivat surullisella tavalla esille Ruotsin viimevuotisessa Aurora 17 -suursotaharjoituksessa. Vapaaehtoinen asevelvollisuusjärjestelmä ei kyennyt tuottamaan tarvittavaa reserviä, sotilaiden varustus oli vanhanaikaista, eikä yhteensopivuus muiden maiden asevoimien järjestelmien kanssa ollut läheskään kuvitellulla tasolla, Järvenpää arvioi.

Ruotsalaiset muistavat hänen mukaansa myös kiusallisen hyvin, kuinka Venäjän pommikoneet simuloivat pääsiäisenä 2013 ydinasehyökkäystä Tukholman alueen sotilaskohteisiin ruotsalaishävittäjien ehtimättä edes ilmaan.

– Tämän alennustilan pohja on nyt ohitettu ja puolustusvoimien kehittäminen on alkanut. Ongelmaksi kuitenkin jää, että vaikka puolustusjärjestelmä on helppo kaataa, sen palauttaminen vie aikaa ja rahaa. Tuloksia voidaan odottaa vasta pitkällä 2020-luvulla, jos silloinkaan, Järvenpää sanoo.

Hänen mukaansa sekä Ruotsille että Suomelle olisi hyötyä yhteisen Nato-pohjaselvityksen laatimisesta.

– Tähän saakkahan molemmissa maissa on laadittu selvitykset erikseen. Nyt olisi paikallaan yhteisen, puolueettoman selvityksen tuottaminen Nato-jäsenyydestä molemmissa maissa käytävän kansalaiskeskustelun pohjaksi, Järvenpää esittää.

Pauli Järvenpää ei ole epäröinyt liputtaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta. Molempien maiden sanomalehdissä julkaistiin juhannuksen alla liittoutumista kannattava mielipidekirjoitus, jonka arvovaltaiseen allekirjoittajajoukkoon hän lukeutuu.

– Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä lännen yhteenlaskettu sotaa ehkäisevä kyky muodostuisi nykyistä merkittävästi suuremmaksi, kirjoittajat toteavat.

– Se johtaisi todennäköisesti Venäjän hetkelliseen ärtymiseen, kun Kreml ymmärtäisi, ettei sillä enää olisi sotilaallista toimintavapautta hyökätä naapurimaihin joutumatta sotaan koko läntistä maailmaa vastaan. Jonkin ajan kuluttua Venäjä hyvin todennäköisesti hyväksyisi uuden tilanteen, joka olisi nykyistä huomattavasti vakaampi. On siksi rauhan edun mukaista, että Suomi ja Ruotsi integroituisivat muiden länsimaiden kanssa myös sotilaallisesti, he arvioivat.

Kirjoituksen ovat Järvenpään ohella allekirjoittaneet muun muassa europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.), Ruotsin entiset Moskovan-suurlähettiläät Tomas Bertelman ja Johan Molander sekä suomalaiset veteraanidiplomaatit ministeri Jaakko Iloniemi ja suurlähettiläs Hannu Himanen.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][rev_slider alias=”ruotsi-natoon-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1533125127754{padding-bottom: 20px !important;background-color: #000000 !important;}”][vc_column][vc_column_text]

”Jos kriisi tai sota tulee” -esite jaettiin alkukesällä kaikkiin kotitalouksiin Ruotsissa. Esitteessä neuvotaan kansalaisia maansa ”totaaliseen puolustukseen” osallistumiseen ja propagandan tunnistamiseen.

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Ruotsin valmistautuessa 9. syyskuuta pidettäviin valtiopäivävaaleihin maanpuolustuskysymykset ja mahdollinen Nato-jäsenyys ovat turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneen Helahälsingland.se-verkkolehden toimittaja Patrik Oksasen mukaan keskustelussa jatkuvasti esillä.

– Puolustus- ja turvallisuuskysymykset eivät kuitenkaan tällä hetkellä ole tärkeimpiä vaaliteemoja, Ruotsin näkyvimpiin turvallisuuspoliittisiin kommentaattoreihin lukeutuva Oksanen arvioi.

Vaikka puolustusasiat eivät juuri nyt ole vaaliväittelyjen aiheista kuumimpia, jo vähäinenkin muutos kansainvälisessä tilanteessa voisi hänen mielestään nopeasti nostaa ne keskustelun keskiöön.

Toistaiseksi poliitikkojen keskinäinen kädenvääntö on Oksasen mukaan keskittynyt muutamaan avainteemaan.

– Turvallisuuden osalta kyse on Natosta ja ydinaseiden kieltosopimuksen allekirjoittamisesta. Näihin on otettu selkeästi kantaa, ja jopa sosiaalidemokraatit ovat kieltosopimuksen suhteen jakautuneita. Puolustuksen osalta kyse on rahasta. Sen sijaan yhteistyö Suomen ja muiden

Pohjoismaiden kanssa ei herätä ristiriitoja, vaan kaikki pitävät sitä yleisesti tärkeänä, Oksanen sanoo.

Hän arvioi sekä keskustaoikeistolaisen porvariallianssin että hallitusvastuussa nyt olevan punavihreän ryhmittymän keskeisten poliitikkojen tiedostavan hyvin, että puolustukseen on syytä investoida nykyistä enemmän ja että edessä olevat haasteet ovat huomattavan monimutkaisia ja vakavia.

– Sisäpiirin ulkopuolisista poliitikoista moni ei kuitenkaan näitä asioita kovin hyvin tunne eikä ymmärrä.

Riittämätön asiantuntemus on Svensk Tidskriftin päätoimittajan Amanda Wollstadin mielestä Ruotsissa käytävän turvallisuuspoliittisen keskustelun keskeisin vitsaus.

– On hyvä, että pitkän välinpitämättömyyden kauden jälkeen turvallisuudesta ja puolustuksesta edes keskustellaan. Meillä on kuitenkin vielä pitkä matka kuljettavana, sillä sen enempää ehdokkaat kuin suuri yleisö eivät tunne asioiden nykytilaa eivätkä tiedä, miten siitä pitäisi keskustella. Juuri tämän osaamisvajeen paikkaaminen saattaa itse asiassa olla kaikkein kriittisin ensi askel Ruotsin turvallisuuden parantamiseksi.

Viimeiset mielipidemittaukset viittaavat siihen, että hallitusvastuu Ruotsissa olisi siirtymässä pääministeri Stefan Löfvenin (sd.) johtamalta koalitiolta porvariallianssille. Jos niin tapahtuisi, pääministeriksi todennäköisimmin nousisi maltillisen kokoomuksen tuore puheenjohtaja Ulf Kristersson, joka on korostanut puolustuksen olevan yksi valtion ydintehtävistä.

– Porvariallianssin neljän puolueen johtajilla on keskinäinen yhteisymmärrys siitä, että Ruotsin puolustusmenojen osuus on pyrittävä nostamaan kahden prosentin tasolle bruttokansantuotteesta, Patrik Oksanen sanoo.

Maltillinen kokoomus on vaatinut, että Ruotsin puolustuksesta on tehtävä vahvempi, joustavampi ja nykyaikaisempi. Puolue haluaa palauttaa puolustuksen tasolle, joka kykenee turvaamaan rauhan myös muuttuneissa oloissa. Niitä leimaavat puoluetta valtiopäivien puolustusvaliokunnassa edustavan Hans Wallmarkin mukaan Venäjän kasvanut uhka, vaikuttamisoperaatiot, kyberhyökkäykset, epäsymmetriset asejärjestelmät, tekoäly ja globaalit haasteet.

Oksanen pitää ilmeisenä, että Kristerssonin hallitus asettaisi ohjelmassaan tiekartan Nato-jäsenyyteen eikä epäröisi edistää sitä aktiivisesti. Jäsenyys voisi hänen mukaansa kuitenkin toteutua vain siinä tapauksessa, että sosiaalidemokraatit tai ruotsidemokraatit vaihtaisivat leiriä ei-puolelta kyllä-puolelle.

Myös Amanda Wollstad toppuuttelee veikkauksia Ruotsin pikaisesta etenemisestä kohti Natoa.

– Jos porvaripuolueille tarjoutuu mahdollisuus hallituksen muodostamiseen, kyse on todennäköisesti vähemmistöhallituksesta, Nato-kysymys jäisi siinä tapauksessa riippumaan siitä, mitkä oppositiopuolueet asettuvat hallitusta tukemaan. Uskon kuitenkin, että mikäli hallitus porvariallianssin pohjalle toteutuu, se vähintään teettää julkisen selvityksen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista, Wollstad sanoo.

– Ruotsissa on perinteisesti pyritty laajaan ja vakaaseen poliittiseen yhteisymmärrykseen ulkopolitiikkaan ja maanpuolustukseen liittyvissä kysymyksissä. Pidän siksi epätodennäköisenä, että porvariallianssikaan veisi Nato-jäsenyyttä eteenpäin ilman sosiaalidemokraattien vähintäänkin hiljaista myötävaikutusta, hän arvioi.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][rev_slider alias=”ruotsi-natoon-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1533125192928{padding-bottom: 20px !important;background-color: #000000 !important;}”][vc_column][vc_column_text]

”Jos toinen valtio hyökkää Ruotsiin, emme koskaan anna periksi. Kaikki tiedot, joiden mukaan vastarinta tulee lopettaa, ovat valheellisia”, oppaassa muistutetaan.

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Venäjä pitää tutkija Gudrun Perssonin mukaan Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden estämistä keskeisenä pitkän aikavälin tavoitteenaan. Vaikka Suomen ja Ruotsin tiivistyvä puolustusyhteistyökään ei Kremliä miellytä, pyrkimys Nato-haaveiden patoamiseen on hänen mukaansa huomattavasti merkittävämmässä asemassa.

– Vuosina 2014–2015 Venäjä kohdisti Ruotsiin ankaraa painetta. Se kuitenkin kääntyi itseään vastaan, sillä mielipidemittauksissa Nato-jäsenyyden kannatus ei suinkaan vähentynyt, vaan lähti nousuun, Ruotsin puolustusministeriön alaisen kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen (FOI) Venäjä-ohjelmaa johtava Persson sanoo.

– Viime vuosina Venäjä onkin Ruotsiin kohdistuvassa vaikuttamistoiminnassaan omaksunut aiempaa pehmeämmän lähestymistavan.

Taustalla on hänen mukaansa presidentti Putinin vuonna 2016 vahvistama uusi ulkopoliittinen doktriini, jonka 69. pykälässä Venäjän selitetään kunnioittavan sotilasliittoihin kuulumattomien eurooppalaisten valtioiden valintoja. Liittoutumattomien maiden kehutaan toimivan aidosti Euroopan vakauden ja turvallisuuden varmistamisen puolesta ja Venäjän vakuutetaan olevan valmis rakentavaan, monitahoiseen yhteistyöhön niiden kanssa.

– Samaan aikaan, kun Venäjä pyrkii esittämään sotilaallisen liittoutumattomuuden mahdollisimman houkuttelevassa valossa, se korostaa viesteissään Nato-jäsenyyden väitettyjä kielteisiä seurauksia. Natoon liittymisen selitetään merkitsevän kansallisen suvereniteetin menettämistä, ja puolustusliiton jäsenmaat kuvataan USA:n tahdottomina käskyläisinä, Persson sanoo.

Hän pitää selvänä, että Ruotsin tulevat valtiopäivävaalit kiinnostavat Venäjää kovasti.

– Venäjä pyrkii varmasti vaikuttamaan vaaleihimme. Kohteena ei ole vain Ruotsin turvallisuuspoliittinen linja, vaan tavoitteet ovat huomattavasti laajemmat. Esimerkiksi USA:n, Ranskan ja Saksan kokemukset osoittavat, että Venäjä haluaa heikentää kohdemaiden kansalaisten luottamusta paitsi vaaleihin, myös yleisemmin läntisiin poliittisiin prosesseihin ja vakiintuneisiin puolueisiin.

Perssonin mielestä on tärkeää tiedostaa, että Venäjän keinoarsenaali ei rajoitu vain disinformaation ja propagandan levittämiseen tai tietomurtoihin. Taustalla vaikuttaa hänen mukaansa sotilasstrateginen ajattelu, jossa ei-sotilaalliset ja viime kädessä myös sotilaalliset keinot ovat osa samaa työkalujen kokonaisuutta.

– Tiedämme, että presidentti Vladimir Putinin tavoitteena on uusi transatlanttinen turvallisuusjärjestelmä, jossa Venäjän suurvaltarooli tulee jälleen tunnustetuksi ja Eurooppa jaetaan uudelleen etupiireihin. Suunta on siis selvä, mutta tavat, joilla Venäjä päämääräänsä kohti kulkee, joustavat tilanteen mukaan. Milloin myös suora sotilaallisen vaikuttamisen komponentti astuu mukaan kuvaan, se jää nähtäväksi.

Tuoreita näytteitä Ruotsiin kohdistuvasta venäläisretoriikasta saatiin heinäkuun alun Almedalen-viikolla. Merkittävässä vuosittaisessa politiikkatapahtumassa Gotlannissa esiintynyt Venäjän Tukholman-suurlähettiläs Viktor Tatarintsev kehotti ruotsalaisia hylkäämään ajatukset Nato-jäsenyydestä.

– Olemme kaksijalkaisia. Jos toinen jalka ei ole mukana Natossa, on liian aikaista luottaa siihen, että molemmat jalat ovat aikanaan mukana. Ruotsin olisi syytä pysyä Naton ulkopuolella molemmin jaloin, värikkäästä kielenkäytöstään tunnettu Tatarintsev sanoi Dagens Industri -lehden järjestämässä keskustelussa.

Expressen-lehden ja amerikkalaisen CNN-uutiskanavan isännöimässä Almedalen-tilaisuudessa Tatarintsev äityi läksyttämään kovasanaisesti pääministeri Stefan Löfveniä ja Ruotsin muuta poliittista johtoa.

– Toivon, että seuraava hallitus harkitsee uudelleen Venäjä-politiikkaansa. Suhteet Venäjään ovat niin huonot, että huonommiksi ne eivät enää voi tulla.

Aiheen arvioonsa suurlähettiläs oli saanut Löfvenin aiemmin käyttämästä puheenvuorosta, jossa tämä luonnehti Venäjää Ruotsin suurimmaksi turvallisuusuhaksi.

– Ruotsin pääministeri väittää yhä uudelleen, että Venäjä on suurin uhka, vaikka hänellä ei ole minkäänlaisia todisteita sen tueksi. Olemme siihen kyllästyneitä. On täysin samantekevää, onko pääministeri, paavi vai Jeesus Kristus – aiheettomia syytöksiä ei silti pidä esittää. Pitää myös ymmärtää, että niin ei voi tapahtua ilman seurauksia, Tatarintsev ryöpytti.

Suurlähettiläs Tatarintsevin verbaalinen hyökkäys ei estänyt pääministeriä Löfveniä osallistumasta heinäkuun puolivälissä järjestettyyn Naton huippukokoukseen Brysselissä. Löfven ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuivat ainoina Naton kumppanimaiden edustajina myös huippukokouksen päämiesillalliselle.

Huippukokouksessa annetun julkilausuman mukaan Nato on luonut Suomen ja Ruotsin kanssa molempia osapuolia hyödyttävän ja laaja-alaisen turvallisuusyhteistyösuhteen.

Poimintoja videosisällöistämme

– Olemme yhä sitoutuneita lujittamaan yhteistyötämme muun muassa läheisissä poliittisissa konsultaatioissa, jaetussa tilannekuvassa sekä yhteisissä harjoituksissa kyetäksemme vastaamaan yhteisiin haasteisiin ajantasaisella ja tehokkaalla tavalla, Nato-maiden johtajat toteavat lausumassaan.

Ruotsin yleisradiolle huippukokouksen päätteeksi antamassaan haastattelussa Löfven kiitteli Naton yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä niin vuolaasti, että häntä olisi ollut vaikea uskoa puolustusliiton jäsenyyteen torjuvasti suhtautuvan puolueen puheenjohtajaksi.

– On tärkeää, että asenne Venäjää kohtaan on päättäväinen, Löfven sanoi.

Hänen mukaansa ruotsalaiset voivat Nato-kokouksen jälkeen tuntea olonsa aiempaa turvatummaksi.

– Puheiden kovasta sävystä huolimatta kokouksessa otettiin askeleita eteenpäin, ja se on tärkeää myös Ruotsille, Löfven kiteytti.

Riippumatta siitä, onko Ruotsin seuraavan pääministerin nimi Löfven vai jokin muu, ilmeistä on, että puolustusyhteistyö Suomen kanssa jatkaa tiivistymistään.

Iso kysymys kuitenkin on, olisiko maahan Ulf Kristerssonin johdolla mahdollisesti muodostettava hallitus valmis heittämään hyvästit maan perinteisesti vaalimalle liittoutumattomuuslinjalle ja hakemaan jäsenyyttä Natossa.

Jos Ruotsi päättäisi läntisen puolustusliiton jäsenyyttä tavoitella, myös Suomella olisi Kristerssonin suomalaista veljespuoluetta johtavan valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan edessään vakavan harkinnan paikka.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Suomessa pitäisi silloin laajasti ymmärtää, kuinka perustavanlaatuisen valinnan äärellä me olisimme. En haluaisi nähdä, että Suomi jäisi sellaisessa tilanteessa yksinään Naton ulkopuolelle. Kansanliike kokoomushan on ilmaissut selvästi näkemyksensä, että Suomen tulisi olla Naton jäsen, toteaa Orpo.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1533125547074{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”ruotsi-natoon-04″][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1533125225905{padding-bottom: 20px !important;background-color: #000000 !important;}”][vc_column][vc_column_text]

Porin prikaatin jääkärikomppanian huoltojoukkue kenttäsairaalan edustalla Aurora 17 -sotaharjoituksessa Ruotsissa 2017. Kuva: Lehtikuva

[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_btn title=”Om krisen eller kriget kommer -esitteeseen voit tutustua tästä.” color=”mulled-wine” align=”center” css_animation=”appear” button_block=”true” link=”url:http%3A%2F%2Fgrafiikka.nykypaiva.fi%2Fflexpaper%2FOm_krisen_eller_kriget_kommer%2F||target:%20_blank|”][/vc_column][/vc_row]

Mainos