– Suuri osa kunnista menettää nuorta väkeä. Tarvitaan uusia strategioita, kuinka asukkaitaan menettävät kunnat tulevat jatkossa toimeen, sillä mitä suurimmalla todennäköisyydellä olemme nähneet vasta alun, Jönköpingin korkeakoulussa tutkijana toimiva Mellander sanoo Vertikals-sivustolle kirjoittamassaan blogissa.
Mellanderin tutkimuksen mukaan 86 prosenttia Ruotsin kunnista – enimmäkseen maaseutukuntia – on menettänyt 18-25 -vuotiaita asukkaitaan suurkaupunkeihin vuosien 2005 ja 2012 välillä.
Eivät tule takaisin
Mellander torjuu myös väitteet, joiden mukaan nuoret palaisivat opiskelujen jälkeen synnyinseuduilleen.
– Tutkin SCB:n (tilastokeskus) lukuja vuosilta 2005 ja 2012. Vain 40 kuntaa kaikkiaan 290:sta on kyennyt pitämään tämän ikäryhmän nuorten osuuden kutakuinkin samana. Toisin sanoen: 250 kuntaa menetti tässä ikäryhmässä, hän sanoo.
Mellanderin mielestä työmarkkinoiden uudistuminen ja väestön vanheneminen ovatkin haaste.
– Yhä pienemmän määrän nuorista on kyettävä huolehtimaan yhä suuremmasta määrästä vanhuksia, hän muistuttaa ja huomauttaa myös, että kyse ei ole siis muualle muuttaneista hoivaavista sukulaisista, vaan paikkakunnalle jääneestä nuoresta väestönosasta.
Väestömuutos heijastelee vahvasti sosioekonomisiin rakenteisiin
Mellanderin tilastojen mukaan eniten nuorta väestöä vastaanottava kunta tutkimusaikana 2005-2007 on ollut Solna. Ikäryhmän osuus on siellä kasvanut 200 prosentilla. Sundbybergissä, Lundissa, Göteborgissa ja Tukholmassa osuus on ollut yli 100 prosenttia tai hiukan sen alle. Malmössä luku on 89 ja Uppsalassa 85.
Taulukon kääntöpuolella ovat Valdemarsvik, Malå, Bräcke ja Gullspång. Niissä kaikissa ikäryhmän 18-25 -vuotiaat osuus on vähentynyt noin 60 prosenttia. Nordmaling, Vellinge, Torsås, Hammarö, Flen ja Högsby ovat nekin menettäneet yli 50 prosenttia samasta ikäryhmästä.
– Ja kun verrataan prosentuaalista muutosta muissa sosioekonomisissa rakenteissa tapahtuneeseen muutokseen, voidaan havaita, että nuoria ikäluokkia vastaanottaneilla paikkakunnilla on paljon suuremmat tulot, suurempi osuus korkeakoulutettuja ja luovan työ osaamista, enemmän asukkaita ja suurempi asukastiheys eikä niiden kunnallisvero ole noussut yhtä paljon kuin väkeä luovuttaneiden paikkakuntien, Mellander selvittää.
– Ruotsi jakautuu kahtia. Nuorella osalla menee erittäin hyvin, mutta yhä suurempi osa Ruotsista ontuu perässä, hän sanoo.