Venäjän on ruotsalaisen valtiotieteilijän Anders Nordströmin mukaan vaikea sopeutua siihen, että sen naapurimaat, kuten Ukraina ja Valko-Venäjä, ovat itsenäisiä kansakuntia. Hän luonnehtii Vladimir Putinin Venäjää luhistuneeksi imperiumiksi, jonka oireilu muodostaa akuutin uhan Euroopan turvallisuudelle.
Kun Neuvostoliitto vuonna 1991 hajosi, Ukrainan julistautumista itsenäiseksi valtioksi tuki kansanäänestyksessä noin 90 prosenttia ukrainalaisista. Venäjä tunnusti silloin maan itsenäisyyden ja sen, että Krimistä tuli osa uutta Ukrainaa.
Se, että Kreml tuolloin tunnusti Ukrainan suvereniteetin, mutta katsoo nyt olevansa oikeutettu alistamaan maan uudelleen valtaansa, heijastelee Nordströmin mielestä siirtomaaimperiumin mentaliteettia.
– Muuttuminen erityisasemassa olleesta imperiumista maaksi muiden joukossa ja siihen liittyvä vallan luovuttaminen voivat olla tuskallisia asioita. Aivan kuten potilas voi tuntea kipua jalassa, jota ei enää ole, Venäjäkin kärsii haamukivuista, Södertörnin yliopistossa työskentelevä Anders Nordström sanoo ruotsalaisella Forskning.se-uutissivustolla.
Neuvostoliiton hajottua Venäjällä alettiin puhua ”lähiulkomaista”, kun tarkoitettiin Venäjän imperiumiin kuuluneita maita, kuten Valko-Venäjää ja Ukrainaa. Nordströmin mukaan venäläiset eivät ole pitäneet niitä aidosti erillisinä, suvereeneina valtioina.
– Niin ei ajattele vain Putin. Tämän käsityksen jakaa suuri osa kansasta. Se ei edes ole yllättävää, vaan niin on historiassa opittu, hän sanoo.
Ukrainassa asenne on ollut hänen mukaansa kaiken aikaa täysin päinvastainen. Ukrainalaiset ovat äärimmäisen ylpeitä itsenäisyydestään, ja toisin kuin Venäjällä ja Valko-Venäjällä, ylin valta maassa ei ole missään vaiheessa ollut keskitettynä yhdelle henkilölle.
Ukrainassakin vallanpitäjät ovat useaan otteeseen yrittäneet siirtyä autoritaariseen suuntaan, mutta kansa ja parlamentti ovat reagoineet siihen voimakkaasti. Vaikka parlamentti ei ole aina toiminut täydellisesti, sen jäsenet ovat silti kansan valitsemia ja edustavat kansaa, mikä on demokratian tärkeä kulmakivi, Nordström painottaa.
Niin kauan kuin Venäjä on autoritaarisesti johdettu maa, joka haaveilee imperiuminsa palauttamisesta, se pitää hänen mukaansa demokraattista Ukrainaa uhkana. Siksi pysyvä rauha Euroopassa ei ole mahdollinen ennen kuin myös Venäjä on kääntynyt uskottavasti demokratian tielle.
