Ruotsalainen Gabriel Sahlgren kirjoittaa The Spectator -lehden nettisivuilla otsikolla ”Totuus Suomen koulutusihmeestä”. Sahlgren työskentelee Lontoossa tutkimusjohtajana Centre for Market Reform of Education -järjrestössä. Hän on kirjoittanut kirjan Incentivising Excellence: School Choice and Education Quality.
Sahlgren toteaa kirjoituksessaan olevan outoa, että Suomesta on tullut mallimaa koulujen valinnanvapautta vastustavalle liikkeelle.
Hän kysyy, miksi Britannia kopioikin Suomen sijaan Ruotsin ”vapaita” kouluja.
Kirjoittajan mielestä Suomen mainetta nostaneissa Pisa-testeissä mitataan enemmän arkipäivän kuin opetussuunnitelmien mukaista osaamista. Hänen mukaansa Pisasta puuttuvat tärkeimmät matematiikkaa vaativan jatko-opiskelun kuten insinöörien, tietokonealan ja taloustieteen konseptit.
”Suomalainen faniklubi puhuu harvoin matematiikan suorituskyvystään Timssissä, joka on enemmän opetussuunnitelmiin perustuva kansainvälinen tutkimus – se romahti viime vuosikymmenellä. Suomalaiset kahdeksanluokkalaiset suoriutuvat tänään hieman alle seitsemänluokkaisten tason 1999 ja ovat merkittävästi jäljessä huipputuloksia tekevistä maista”, Sahlgren kirjoittaa.
”Ei kovin ihmeellistä sittenkään. Ehkä ei ole yllättävää, että yli 200 suomalaista akateemikkoa varoitti 2005 itsetyytyväisyydestä Pisa-menestyksen vuoksi. Toiset asettivat kyseenalaiseksi, onko kyse voitosta ollenkaan, sillä paljon tärkeää tietoa on uhrattu matkalla”, hän toteaa.
Kirjoittajan linkit osoittavat tähän suomalaisten matemaatikkojen Pisa-varoitukseen ja tähän suomalaisten valitteluun matemaattisten taitojen puutteesta.
Gabriel Sahlgrenin mielestä ”Suomi ei siis välttämättä ole niin suuri ollenkaan”. Hänen mukaansa taustalla on keskitetty opetussuunnitelma, joka on sivuuttanut eräät Pisalle ei-keskeiset konseptit.
Sahlgrenin mukaan Suomi on toiminut oikein tuomalla järjestelmään valinnanvapautta ja kilpailua. Hänen mukaansa Suomessa ei ole monia yksityiskouluja, mutta valtion järjestelmässäkin on ollut kilpailukykyä.
Kirjoittaja sanoo Suomea auttavan lukioiden valinnan vapaus. Hänen mielestään ne on saatu muistuttamaan enemmän oppikoulua, koska oppilasvalinnat tehdään arvosanojen ja oppilaiden halujen perusteella. Hänen mukaansa tutkimus osoittaa tämän parantavan tuloksia myös yläasteella.
”Eli Suomella on koulukilpailua, joka osin selittää sen menestyksen Pisassa. Tutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että kouluvapaus nostaa maita sekä Pisassa että Timssissa. …Luonnollinen seuraus on selvä: Suomi pärjäisi vielä paremmin, jos se toisi enemmän valintaa koulujärjestelmäänsä – terävänä vastakohtana arvostelijoiden argumenteille”.