Tina Loman selvitti väitöstyössään ruokatottumusten, liikunnan ja painon sosioekonomisia eroja ja muutoksia keski-ikäisillä Helsingin kaupungin työntekijöillä vuosina 2000–2002 ja vuonna 2007. Vuosina 2000–2002 kyselyyn vastasi 8 960 työntekijää ja vuonna 2007 vastaajia oli 7 332.
Ruokatottumusten sosioekonomiset erot pysyivät seurannan aikana ennallaan. Liikunnassa ei tutkimuksen alussa ollut sosioekonomisia eroja, mutta erot ilmaantuivat seurannan aikana.
Korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat käyttivät useammin esimerkiksi tuoreita vihanneksia ja kalaa kuin alemmassa ammattiasemassa olevat.
Vähärasvaisen tai rasvattoman maidon käytössä eroja ei kuitenkaan ollut, ja alemmassa ammattiasemassa olevat naiset puolestaan käyttivät enemmän täysmaitoa ja lihaa tai lihajalosteita kuin korkeammassa asemassa olevat naiset.
Liikunnan sosioekonomiset erot syntyivät Lomanin mukaan siksi, että seurannan aikana korkeassa ammattiasemassa olevat naiset lisäsivät liikuntaa, ja toisaalta työntekijäasemassa olevat miehet vähensivät liikuntaa enemmän kuin ylemmissä ammattiasemissa olevat miehet.
Sekä miehillä että naisilla taloudelliset vaikeudet olivat voimakkaimmin yhteydessä seurannan aikana tapahtuneeseen painonnousuun. Naisilla painonnousuun oli yhteydessä myös alhainen koulutustaso.
– Yhteiskunnassa tarvitaan edelleen eriarvoisuutta tasaavia toimia sekä tukea terveellisille elintavoille. Erityisesti tukea tarvitsevat alempiin sosioekonomisiin asemiin kuuluvat sekä ne, joilla on taloudellisia vaikeuksia, Loman toteaa.
ETM Tina Lomanin väitöskirja Ruokatottumukset, liikunta ja paino: sosioekonomiset erot ja muutokset tarkastettiin tiistaina Helsingin yliopistossa.