Tämä tarkoittaa arvioiden mukaan 143 miljardin euron kustannuksia ja 170 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuosittain.
– Ruokahävikin määrä on tällä hetkellä aivan liian suuri. Kansalaista kohti ruokaa heitetään menemään 173 kiloa vuodessa. Elintarvikejätteen vähentäminen on yksi helpoimmista tavoista parantaa resurssitehokkuutta ja vähentää päästöjä. Ruoan tuhlaaminen on myös moraalisesti kestämätöntä, europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) sanoo.
Hävikkiä tapahtuu elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa; tuotannossa, jalostuksessa, kuljetuksessa, varastoinnissa, vähittäismyynnissä, markkinoinnissa ja kulutuksessa. Yli puolet ruokahävikistä tapahtuu kuitenkin kotitalouksissa.
– Tämä on asia, jonka eteen jokainen voi toimia tekemällä fiksumpia valintoja ruokakaupassa ja jääkaapilla, muistuttaa Virkkunen.
Virkkusen mukaan Suomesta löytyy jo hienoja esimerkkejä siitä, kuinka kaupat ovat lähteneet vähentämään ruokahävikkiä muun muassa alennuskampanjoilla ja ruoka-apulahjoituksilla, ja ylijäänyttä kouluruokaa on tarjottu edullisesti kuntalaisille.
– Alalle on syntynyt myös aivan uusia innovaatiota, kuten ravintoloiden ylijäämäannoksia välittävä ResQ-palvelu, Virkkunen kehuu.
Euroopan parlamentti vaatii toimia
Euroopan parlamentti vaatii toimia, jotta EU:ssa syntyvän ruokajätteen määrää saataisiin vähennettyä puoleen vuoteen 2030 mennessä.
– Kehittyneissä maissa ruokahävikki syntyy ketjun loppupäässä, jakelu- ja kulutusvaiheessa. Kaikkien tulee puuttua tähän ongelmaan, sanoi mietinnön esittelijä, sosialistimeppi Biljana Borzan Kroatiasta.
– Mietintöni vaatii koordinoitua poliittista vastausta merkintöihin sekä vastuu- ja koulutuskysymyksiin, sillä useimmat kuluttajat eivät tunne ”parasta ennen”- ja ”viimeinen käyttöpäivä” -merkintöjen tarkkaa määritelmää, hän lisäsi.
Euroopan parlamentti hyväksyi ruokahävikin vähentämistä koskevan päätöslauselman tiistaina äänin 623 puolesta, 33 vastaan ja 20 tyhjää.
Mepit vaativat EU-maita ryhtymään toimiin, jotta vuoteen 2025 mennessä ruokajätteen määrää saataisiin vähennettyä 30 prosentilla ja vuoteen 2030 mennessä puolella vuoden 2014 tasosta. Parlamentti äänesti näistä tavoitteista maaliskuussa.
Kansallisten viranomaisten ja sidosryhmien tulisi auttaa kuluttajia ymmärtämään, mitä ”parasta ennen” ja ”viimeinen käyttöpäivä” -merkinnät tarkoittavat. Päätöslauselmassa kehotetaan esimerkiksi kertomaan kuluttajille, että elintarvike on yhä syömäkelpoista ”parasta ennen” -päivän jälkeen.
Lisäksi parlamentti kehottaa komissiota arvioimaan, voitaisiinko joitakin päivämäärämerkintöjä poistaa tuotteista, joihin ei liity terveys- tai ympäristöriskejä.
Parlamentti kehottaa komissiota esittämään arvonlisäverodirektiiviin muutoksia, joilla sallittaisiin ruokalahjoituksia koskevat veropoikkeukset. Lisäksi vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) avulla voitaisiin rahoittaa lahjoitettujen elintarvikkeiden koontia, varastointia, kuljetusta ja jakelua.