Uusi tutkimus osoittaa, että Kiinan ongelmien rooli osakekurssien maailmanlaajuisen pudotuksen taustalla olikin huomattavan pieni.
Fulcrum Asset Managementin hallituksen puheenjohtaja, makroekonomisti Gavyn Davies kirjoittaa Fulcrumin tekemästä tutkimuksesta Financial Timesin Alphaville-blogipalvelussa.
Davies huomauttaa, että Kiinan huonot uutiset lopulta laukaisivat investoijien paon osakkeista, mutta syöksyn syvyys selittyy muilla tekijöillä, ennen kaikkea odotuksilla negatiivisesta rahapoliittisesta shokista. Taloustieteessä puhutaan shokeista, jotka ovat tasapainoon vaikuttavia muutoksia esimerkiksi kokonaiskysynnässä tai -tarjonnassa.
Markkinoilla on pitkään odotettu, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed nostaisi ohjauskorkoaan syyskuussa. Ohjauskoron nostoa ei ole julistettu etukäteen. Fedin puheenjohtaja Janet Yellen kuitenkin sanoi heinäkuussa, että koronnosto tulee ”myöhemmin tänä vuonna”. Markkina-arvioiden mukaan koronnostoa on odotettu syyskuuksi ja sillä on ollut vaikutukset markkinoihin.
Kun normaalissa tilanteessa reaktio Kiinan devalvaatioihin edellyttäisi Yhdysvalloissa löysän rahapolitiikan jatkamista, Fed ei missään vaiheessa viestinyt, että koronnostoa peruttaisiin. Markkinoilla siis tulkittiin tilannetta niin, että Yhdysvaltain dollari vahvistuisi jatkossa ja likviditeetti pienenisi.
Fulcrumin tutkijoiden mukaan tämä puheisiin perustuva odotettu tapahtuma oli ylivoimaisesti suurin tekijä, joka sai sijoittajat vetämään rahansa pois osakkeista.
Fulcrumin ekonomistien tutkimuksessa selvitettiin neljän erilaisen taloudellisen shokin vaikutusta rahoitusmarkkinoihin. Nämä shokit liittyivät rahapolitiikkaan, kokonaiskysyntään, kokonaistarjontaan ja riskinkaihtamiseen. Jokaisella näistä shokeista on tunnusomainen vaikutus varallisuushintoihin, reaalisiin korkotuottoihin, inflaatio-odotuksiin ja korkoeroihin.
Tutkijat käyttivät näitä oletuksia johtaakseen yhtälöjärjestelmän, joilla Yhdysvaltojen varallisuuskohteiden arvojen muutoksia voitiin selittää.
Pitkään tänä vuonna sijoituskohteiden arvoa pitivät yllä riskinkaihtamisen putoaminen, joka todennäköisesti johtui euroalueen määrällisen elvytyksen aloittamisesta ja öljyn hinnasta johtuva positiivinen tarjontashokki.
Sijoituskohteiden arvoon taas vaikuttivat negatiivisesti rahapolitiikka, kun Fed on lähestynyt koronnousua sekä pieni negatiivinen kysyntäshokki johtuen ilmeisesti Kiinan talousongelmista tai Yhdysvaltain kotimaan talouden tilasta.
Kesäkuun jälkeen rahapoliittinen shokki alkoi dominoida tutkijoiden mallissa ja kysyntäshokin vaikutus oli pieni. Siis Kiinasta ei välittynyt vahvaa kysyntäshokkia Yhdysvaltain markkinoille.
Puheen vaikutuksesta kertoo myös se, että varallisuusarvot ovat taas kohonneet sen jälkeen, kun Fed on vihjannut, että koronnostoa lykätäänkin.
Davies huomauttaa, että korkotuottojen kasvu ja inflaatio-odotusten pieneneminen vahvistavat käsitystä, että kyseessä on nimenomaan negatiivinen rahapoliittinen shokki, vaikka rahan tarjonnan kasvu ei ole vielä supistunut eikä korkoja nostettu.
Pelkät odotukset ratkaisevat usein taloudessa markkinareaktiot. Sama on huomattu usein euroalueella. Kun Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi kertoi, että EKP aloittaa määrällisen elvytyksen ohjelman, markkinat hinnoittelivat sen melko lailla jo ennen kuin ohjelma varsinaisesti alkoi.
Tutkimuksen ovat tehneet Juan Antolín-Díaz ja Juan F. Rubio-Ramírez