Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen toteaa Uuden Suomen blogissaan, että koronarokotteiden turvallisuudesta tiedetään poikkeuksellisen paljon.
– Koronarokotteita koskeva turvallisuustietokanta on poikkeuksellisen laaja, kun eri rokotteita on annettu satoja miljoonia annoksia ja rokotetta kliinisissä tutkimuksissa saaneita on seurattu rokotuksen jälkeen jo yli vuoden ajan. Koronarokotteita pidetäänkin yleisesti tähän mennessä käytössä olleista rokotteista parhaiten tutkittuina, Lehtonen sanoo.
Seurantatietojen perustella koronarokotteisiin liittyy runsaasti lieviä haittoja, kuten pistoskohdan kipua, punoitusta taikka kuumeilua. Haitat ovat hyvin samankaltaisia kuin muillakin rokotteilla.
Lasse Lehtonen huomauttaa, että Suomessa virallisessa kuolemansyyn selvityksessä on koronarokotuksiin tähän mennessä liitetty varmasti vain yksi kuolemantapaus, joka liittyy AstraZenecan -rokotteeseen liittyneeseen aivojen verisuonitukokseen alkukeväältä 2021.
– Rokotus ei kuitenkaan tee ketään kuolemattomaksi tai poista oheissairauksien oireita, joten noin neljällä miljoonalla rokotetulla suomalaisella on toki esiintynyt monenlaisia oireita rokotuksia seuranneiden kuukausien aikana. Lääketurvallisuutta valvovat ja rokotuksia kohdentavat viranomaiset ovatkin haittatapahtumailmoituksista saadun tiedon perusteella muuttaneet rokotuksia koskevia suosituksiaan, jotta jokaiselle annettaisiin hänelle parhaiten sopiva rokote.
– Laajat väestötutkimukset ovat vielä osaltaan varmistaneet uudet koronarokotteet hyvin turvallisiksi, Lehtonen kirjoittaa.