Tämä selviää tutkimuksesta, johon Hanken Svenska handelshögskolan osallistui.
Tutkimukseen osallistuneille koehenkilöille kerrottiin tietoja uusista rokotteista ja rokotusten aloittamisesta. Tämän jälkeen koehenkilöt vastasivat kysymyksiin siitä, miten he aikovat käyttäytyä jatkossa. Heiltä kysyttiin esimerkiksi, aikovatko he välttää sosiaalisia kontakteja ja matkustamista.
Kontrolliryhmälle esitettiin samat kysymykset, mutta heille ei ensin kerrottu vastaavia rokotustietoja.
Tulokset ovat selkeät. Ne henkilöt, joille kerrottiin rokotteista, ilmaisivat huomattavasti vähemmässä määrin aikovansa seurata suosituksia ja välttää sosiaalisia kontakteja sekä matkustamista jatkossa.
– Tutkimus tuo esille tärkeän rokotekehityksen aiheuttamaan käyttäytymiseen liittyvän haittavaikutuksen. Huomion siirtyminen rokotteisiin voi johtaa terveyssuositusten huonompaan noudattamiseen ja viruksen leviämisen pahenemiseen, sanoo taloustieteen professori Erik Wengström, joka toimii Hankenilla ja Lundin yliopistossa.
Hänen mukaansa mahdollinen selitys on, että ihmiset tulevat optimistisemmiksi ja rentoutuvat saadessaan tietoja rokotteista.
– Tämä puolestaan vaikuttaa vähentävän heidän valppauttaan ja haluaan seurata viranomaisten suosituksia. Pandemian loppuvaiheessa vapaaehtoisuuteen perustuvat suositukset saattavat siksi olla vähemmän tehokkaita. Voi olla, että massarokotusten alkaessa tarvitaan samalla vahvempia rajoitustoimia, jotta tartuntojen leviämistä pystytään hillitsemään, sanoo Wengström.
Tutkimusta varten haastateltiin reilut 1[nbsp]600 ruotsalaista joulukuussa 2020. Tutkimuksen toteuttivat ryhmä tutkijoita Hankenilta, Lundin yliopistosta, Uppsalan yliopistosta, Kööpenhaminan yliopistosta ja Lausannen yliopistosta.