Suomalaisista selvä enemmistö on valmis hyväksymään sen, että koneet ja robotit hoitavat tulevaisuudessa useimmat rutiinityöt, ilmenee Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
Vastaajista 29 prosenttia kuitenkin vastustaa kehitystä. Naiset, työntekijät, heikosti koulutetut ja työväenluokkaan samaistuvat paheksuvat muita useammin rutiinitöiden siirtymistä robottien vastuulle. Akateemisesti koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt ottavat muita innokkaammin vastaan tällaisen tulevaisuudenkuvan.
Enemmistö, 57 prosenttia, suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti robotteihin kirurgisissa toimenpiteissä ja leikkauksissa. Vain viidesosa suhtautuu niihin kielteisesti. Koulutustaso on yhteydessä näkemyksiin. Mitä enemmän on koulutusta, sitä hyväksyvämmin suhtaudutaan robotteihin kirurgisissa toimenpiteissä.
Suhtautuminen palvelurobotteihin on selvästi varauksellisempaa. Suomalaisista 62 prosenttia suhtautuu kielteisesti robotteihin lastenhoidossa eli valvontaan, leikkeihin ja opetukseen. Vain viidennes näkee roboteista olevan hyötyä lasten hoivaamisessa.
Vanhusten hoidossa robotit saavat enemmän ymmärrystä kuin lastenhoidossa. Kansalaisista kolmannes suhtautuu myönteisesti vanhusten huollossa robottien apuun, kuten nostamiseen, tarjoiluun, liikkumiseen ja viriketoimintaan. Kielteisiä näkemyksiä on 43 prosentilla.
Suomelaisista vain 28 prosenttia suhtautuu robottihenkilöautoihin myönteisesti ja lähes joka toinen kielteisesti.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy 23.-28.3.2018. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1[nbsp]028. Vastaajat edustavat 18-79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.