Neuvottelukunnan mielestä RKTL:n esittämät petohavaintokartat eivät ensinnäkään kuvaa todellista petomäärää.
– Petohavaintoverkoston tuottamaan tietoon pohjautuvat kartat kertovat vain ilmoitettujen havaintojen määrän. Poronhoitoalue ja Etelä-Suomi eivät ole vertailukelpoisia petojen esiintymistä kuvaavien karttojen suhteen, sillä pohjoisessa havaintojen lukumäärä on huomattavasti alhaisempi kuin Etelä-Suomessa. Syynä tähän on harva asutustiheys ja tieverkosto, neuvottelukunta huomauttaa.
Sen mielestä poronhoitoalueen petokantoja pitäisi lisäksi hallinnoida omana alueenaan niin, että petokantojen hallinnassa huomioitaisiin entistä paremmin myös petojen aiheuttamat porovahingot.
Neuvottelukunnan mielestä petotutkimus tarvitsee myös lisää resursseja, jotta DNA-menetelmiä voitaisiin hyödyntää petokantojen koon selvittämisessä. Myös petotutkimuksen viestintää neuvottelukunta haluaisi selkeyttää.
Suurpetoneuvottelukunta on Pohjois-Suomen neuvottelukunnan viime maaliskuussa perustama ja siinä on mukana Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liittojen lisäksi laaja osanottajakunta eri intressitahojen edustajia. Vielä tänä syksynä neuvottelukunta aikoo käsitellä mm. suurpetovahinkoja ja korvaamista, petovahinkojen seurauksia, ahmakannan hoitosuunnitelmaa sekä haaskakuvausta.