Kun Suomi liitti Euroopan unioniin 26 vuotta sitten, EU edisti markkinataloutta ja vapautta. Liittyminen oli oikea päätös, ja EU liikkui oikealla asialla. Nyt EU on muuttunut, muttei hyvään suuntaan. Näin sanoo konsulttiyhtiö Nordic West Office toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä.
– Matkan varrella EU:sta on tullut suunnitelmatalouden edistäjä. EU yrittää pikku-Kiinaksi eli keskusjohtoiseksi sekataloudeksi, hän sanoo Verkkouutisille.
Penttilä sanoo olevansa pettynyt siihen, ettei EU ole kyennyt muuttumaan, siis tekemään reformeja. Hänen mielestään unionin pitäisi pyrkiä ”suureksi Sveitsiksi”, jossa valta on hajautettu, maahanmuuttoa kontrolloidaan ja tavoitteeksi on asetettu yritystoiminnan helpottaminen.
Hänen mielestään EU on uudistumisessaan pahasti myöhässä.
– Suuri virhe (puheenjohtaja) Jean-Claude Junckerin EU-komissiolta oli nauraa ajatukselle, että EU:n sisällä pitäisi tehdä reformi. Kun sitä ei tehty, Britannia lähti ja populismi sai vallan.
Penttilä kaipaa oikeistopuolueilta uudistavaa otetta.
– Nyt pitäisi mennä siihen, että uusi oikeisto olisi se eurooppalainen reformiliike, joka palauttaa EU:n sille uralle, jossa se oli 90-luvulla.
[rev_slider slidertitle=”risto-ej-01″ alias=”risto-ej-01″]
Oikeiston kaksi ratkaistavaa asiaa
Oikeistopuolueet ovat kuitenkin kipuilleet viime kuukausina EU:n elvytyspaketin vuoksi. Huolien takana on ajatus siitä, että jäsenmaat ovat joutumassa vastaamaan toistensa veloista. Suomessa elvytyspaketti jakoi kokoomusta, mutta myös esimerkiksi Saksassa ja ”nuivan nelikon” maissa se on hyväksytty vain pitkin hampain. Perinteiselle vasemmistolle EU-komisson ottama yhteinen velka on ollut helpompaa hyväksyä EU:n. Oikeistossa onkin herännyt kysymys, mitä EU:sta pitäisi jatkossa tavoitella.
Penttilän mielestä oikeistopuolueiden pitää selvittää kaksi asiaa, suhde nationalismiin ja maailmankaupan muuttuviin pelisääntöihin.
– On ilmiselvää että kokoomuksen arvojärjestyksessä EU on ollut pitkään Suomea edellä. Retoriikka on ollut tämän mukaista ainakin. Linja pitää muuttaa niin, että Suomi on ykkönen ja että EU on väline Suomen etujen ajamiseen.
Penttilä kaipaa uudenlaista nationalismia eli kansallismielisyyttä, joka ei ole muukalaisvastaista eikä EU-vastaista, mutta joka silti liputtaa Suomen etujen puolesta. Hän vertaa nykyaikaa 1900-lukuun, jolloin pohjoismainen sosiaalidemokratia oli hyväksyttävä versio sosialismista.
– Nyt mielestäni se, jolle on kysyntää koko Euroopassa, on hyväksyttävä versio nationalismista.
Toinen iso kysymys, joka jäsenmaiden ja etenkin vapaakauppaa kannattavien oikeistopuolueiden pitää ratkaista, on suhde globalisaatioon, Penttilä sanoo. Hänen mukaansa maailma siirtyy kohti uutta ajanjaksoa, jossa teollisuuspolitiikka tekee paluun ja suuret kansallisvaltiot sanelevat pelisäännöt. Se tarkoittaa, että esimerkiksi Kiina ja Yhdysvallat suojaavat ja tukevatkin omaa tuotantoaan ja yrittävät vallata markkinat itselleen.
– Niin paljon kuin me vapaakauppaa kannatammekin ja tiedämme, että se on fiksua kaikille, tosiasia on se, että 30 vuotta jatkunut vapauden aika on ohi.
Penttilän johtopäätös on, että Suomi tarvitsee EU:ta siihen, että se valvoo etujamme maailmankaupan suuressa murroksessa.
– Kansallispopulismi kyseenalaistaa EU:n ja sen arvon. Rakentava oikeistolaisuus haluaa palauttaa EU:n siihen missä se on hyvä eli markkinatalouden ja muutamien eurooppalaisten asioiden edistäjänä.
Hänen mielestään. EU:n pitää muun muassa määritellä, mitä on uusi teollisuuspolitiikka, ”ettei se olisi vain rahojen siirtämistä”. Tällä hetkellä EU-komission näkyvin tavoite on edistää vihreää siirtymää eli korvata fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisillä ja vahvistaa hiilinieluja. Tämä näkyy toisaalta komission koko ohjelmassa, toisaalta koronaelvytyspaketissa, jonka varoista vähintään 30 prosenttia pitää käyttää ilmastonmuutoksen torjumiseen. Suomessa vihreään siirtymään käytetään elpymisrahoista jopa puolet.
Penttilä sanoo, että tavoite vihreistä uudistuksista on perusteltu. Silti hän ihmettelee, miksei elvytysrahoja ohjata niille aloille, jotka koronasta ovat eniten kärsineet.
– Vihreä siirtymä on oikea asia. Mutta samaan aikaan pitäisi ajaa turismia, ravintoloita ja muuta sellaista, joka työllistää ihmisiä Etelä-Euroopassa.
Hän muistuttaa, että useissa Välimeren maissa talous nojaa vahvasti turismiin. Jos tulovirrat ehtyvät, vaaravyöhykkeeseen joutuvat sekä yksityiset ihmiset että valtiot, joiden verotulot ehtyvät.
– Jos laitetaan vain tämä vihreä agenda ykköseksi, ajaudumme tilanteeseen jossa Etelä-Eurooppa menee nurin. Tämä on iso valuvika elvytyspaketissa. Täytyisi pitää huolta siitäkin, että perinteiset palvelualan työpaikat elävät.[rev_slider slidertitle=”risto-ej-02″ alias=”risto-ej-02″]
Katse Itävaltaan
Penttilä on aiemminkin puhunut siitä, että oikeistopuolueet elävät muutosta. Selvimmin muutos on näkynyt Yhdysvaltojen republikaaneissa ja Britannian konservatiivipuolueessa, jotka ovat käyneet läpi murroksen. Nyt hän löytää lähempääkin esimerkin, josta kannattaisi hänen mielestään ottaa mallia.
– Itävallassa näytti jo siltä, että populistioikeisto saa vallan, kunnes perinteinen oikeisto otti Itävallan lipun osaksi kampanjointiaan. He eivät ollenkaan sanoneet, että Itävallan pitäisi erota EU:sta, vaan että EU:sta pitää tehdä enemmän Itävallan näköinen.
Hän viittaa Itävallan kansanpuolueeseen, joka on uudistunut nuoren puheenjohtajansa Sebastian Kurzin kaudella. Kurz on toiminut myös maansa liittokanslerina kahteen otteeseen vuoden 2017 jälkeen. Hän on yhdistänyt avoimet rajat ja maahanmuuttovastaisuuden, kannattaa verotuksen keventämistä, haluaa vähentää hiilipäästöjä ja tukee laillisuusperiaatetta. Kansanpuolue kuuluu EU-parlamentissa samaan EPP-ryhmään kuin Suomesta kokoomus.
Penttilän mielestä muissakin perinteisissä oikeistopuolueissa pitää tehdä sama.
– Ne (puolueet) ovat olleet EU:n sanansaattajia omiin maihinsa. Jatkossa niiden pitäisi olla omien maidensa lähettiläitä EU:ssa.
Penttilä on 1990-luvulla toiminut nuorsuomalaisten kansanedustajana. Hän on ollut kokoomuksen ehdokkaansa EU-parlamentin vaaleissa. Hän on toiminut Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajana sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtajana.
Juttusarjassa pohditaan, mitä Suomen pitäisi muuttuvasta EU:sta tavoitella.