Työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin (ps.) mukaan on ”riskaabelia” lähteä arvioimaan nyt päätettyjen työllisyystoimien työllisyysvaikutusta muutoin kuin työmarkkinajärjestöjen valmisteltavaksi annetun kokonaisuuden osalta.
Työmarkkinajärjestöjen valmisteltavaksi annettavilla toimilla on määrä lisätä työllisyyttä 10 000 henkilöllä.
– Nämä muut ovat ehkä vaikeammin arvioitavia. Totta kai jokainen tuo pienen murusen siihen isoon kuvaan. Ei ole yhtä tai kahta keinoa, joilla toivottavasti päästään isoon tavoitteeseen, Lindström sanoi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini (ps.) halusi lisätä, että talouskasvulla on vaikutuksensa asiaan.
– Esimerkiksi rakennusteollisuudessa on nyt aika voimakaskin kasvu päällä ja tämän tyyppisillä asioilla on myös merkitystä.
Soinin mukaan hallitus on pyrkinyt tekemään toimia, jotta talous kasvaisi ja vienti vetäisi entistä paremmin.
– Jotta Suomessa kannattaa tehdä töitä ja Suomeen investoida.
Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste nykyisestä 68,4 prosentista 72 prosenttiin.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan yksi prosenttiyksikkö työllisyysasteessa vastaa noin 30 000 työpaikkaa, ja siihen pitäisi nyt päätetyillä toimilla tähdätä.
– Näillä toimilla, joita me olemme nyt tehneet pitää tähdätä noin prosenttiyksikön työllisyyden parantamiseen ja sillä kunnianhimon tasolla tehdä tätä työtä, Orpo sanoi.
Hallitusohjelman mukaan työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin tarkoittaa 110 000 työllistä lisää. Kilpailukykysopimuksen arvioidaan tuovan 35 000 työllistä lisää ja hallituksen viime keväänä päättämien työllisyystoimien 15 000 henkeä.
Työmarkkinajärjestöjen kanssa nyt yhdessä sovittavan työllisyyspaketin kanssa hallitus pääsisi 60 000 henkeen ja mikäli muut hallituksen nyt päättämät toimet toisivat Orpon havittelemat 20 000 työllistä lisää, hallitus pääsisi 80 000 työlliseen. Hallituksella on siis vielä matkaa tavoitteeseensa 110 000 työllisestä.