– Suomi haluaa jatkossakin vaikuttaa sosiaaliturvalainsäädäntöönsä ja sen soveltamiseen, Paula Risikko kirjoittaa Pohjalainen-lehdessä.
Suomeen tulee henkilöitä ulkomailta monin eri perustein. Kuhunkin näistä ryhmistä kohdistuu omat lainsäädäntönsä.
– Kun kaikkia eri sääntöjä sitten sovelletaan yhdessä suomalaisen lainsäädännön kanssa, niin viidakkohan siitä on muodostunut. Eikä eri direktiivien yhteensovitus omaan lainsäädäntöömme ole helppoa myöskään lainsäätäjille.
Risikon mukaan on löydettävä ratkaisu Suomen lainsäädännön ja EU-lainsäädännön yhteensovittamiseen ilman, että Suomen täytyy tinkiä oman sosiaaliturvajärjestelmänsä perusperiaatteista.
– Oikeustaju on kieltämättä koetuksella, jos esimerkiksi Suomessa pelkästään työssä käyvän henkilön kotimaassa asuvalle perheelle maksetaan Suomesta lapsilisää ja kotihoidon tukea.
Risikko haluaa vastauksen myös siihen, kuinka paljon liikkumavaraa EU jättää meille sosiaaliturvakysymyksissä.
– On oltava valppaana, jotta pystymme hyödyntämään mahdollisuudet kansalliseen sääntelyyn.
Suomeen ulkomailta tulevien henkilöiden oikeus sosiaaliturvaan perustuu joko siihen, että henkilö muuttaa vakinaisesti Suomeen asumaan tai tulee Suomeen töihin. Suomen lainsäädännön mukaan kaikilla Suomessa vakituisesti asuvilla ihmisillä on oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan.
EU-lainsäädännön perusajatus on toinen. EU-lainsäädännössä se, missä maassa ihminen on töissä, määrää sen, mikä maa vastaa hänen sosiaaliturvastaan. Taustalla on EU:n perusperiaate työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta. Suomeen työhön tulevaa ihmistä on kohdeltava yhdenvertaisesti suomalaisen kanssa, kun on kyse oikeudesta sosiaaliturvaan.
Selvitys valmistuu kevään aikana.