– Kansalaisten valinnanvapauden laajeneminen sosiaali- ja terveyspalveluissa niin kotimaassa kuin Euroopassa edellyttää muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin, rahoitukseen, käytäntöihin sekä palveluiden tuottamistapoihin, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Risikko puhui lauantaina Peräseinäjoen 30 -vuotisjuhlamarkkinoilla.
Kansalainen voi vuoden 2011 terveydenhuoltolain mukaan hakea terveyspalvelunsa oman kuntansa tai yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksista. Erikoissairaanhoitoon voi hakeutua yliopistosairaalapiirin mihin tahansa sairaalaan.
Ensi vuonna valinnanvapaus laajenee koko maan kattavaksi ja ihminen voi valita minkä tahansa terveyskeskuksen tai sairaalan. Samaan aikaan tulee voimaan myös potilasliikkuvuusdirektiivi, jonka myötä valinnanvapaus laajenee koko Eurooppaan.
– Meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen osana on myös rahoitusta muokattava. Tulevaisuudessa raha kulkee potilaan mukana siihen hoitolaitokseen ja kuntaan minkä hän valitsee. Vain siten valinnanvapaus oikeasti toteutuu, arvioi Risikko.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu halutaan säilyttää kunnilla, mutta palvelujen tuottamistapoihin tarvitaan vaihtoehtoja, jotta syntyy aitoa kilpailua ja kustannukset pysyvät hallinnassa, Risikko jatkoi.
Sotepalvelujen tuottajina toimivat jatkossakin kunnat, yritykset ja järjestöt.
– Uusia innovaatiota tarvitaan myös tuottajapuolelle. Entäpä jos terveyskeskus olisi koko henkilöstön ja potilaiden yhdessä omistama ja osuuskuntana toimiva? Houkuttelisiko se henkilöstöä terveyskeskuksiin ja sitouttaisiko se potilaita omaan hoitoonsa, Risikko pohti.