– Tarvitaan välineitä, joilla osatyökykyisen oikeus työhön toteutuu, Risikko sanoi puhuessaan vappuna Seinäjoella muistuttaen, että työkyvyttömyyseläkkeellä on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä jäljellä olevaa työkykyään vastaavaa työtä.
Hallitus päättikin maaliskuussa, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää toimenpideohjelman osatyökykyisten työllistymisen ja työssä jatkamisen edistämiseksi. Ohjelma sisältää tukipalveluja osatyökykyisille sekä lainsäädäntömuutoksia, joilla poistetaan työllistymisen esteitä.
– Jo nyt on olemassa paljon keinoja, joilla osatyökykyisen työpanos saadaan käyttöön. Työpaikalla voidaan tehdä paljon asian hyväksi. Työterveyshuolto, kuntoutus ja koulutus tarjoavat keinoja työkyvyn ja osaamisen tueksi. Työ- ja elinkeinohallinto sekä sosiaalivakuutus voivat osallistua koulutuksesta, kuntoutuksesta ja työjärjestelyistä aiheutuviin kustannuksiin, Risikko huomautti.
Risikon mukaan ongelmana on se, että nyt keinovalikoiman osat toimivat toisistaan erillisinä.
– Ei ole välttämättä olemassa asiantuntevaa tahoa, joka loisi räätälöidyn, oikea-aikaisen ja saumattoman palveluketjun osatyökykyiselle. Lisäksi tukitoimien käynnistyminen usein pitkittyy. Osatyökykyiset työelämään -toimenpideohjelma vastaa näihin ongelmiin, ministeri arvioi.
Suomessa oli vuonna 2011 lähes 260 500 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa henkilöä. Heistä osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli noin kymmenen prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää joka vuosi noin 25 000 henkilöä.
Vammaisjärjestöjen jäsenille 2010 tehdyn kyselyn perusteella vammaisista henkilöistä hieman yli kolmasosalla on erinomainen tai hyvä työkyky. Vammaisista hieman alle puolet, noin 30 000 on halukkaita ja kykeneviä tekemään työtä ainakin jonkin verran. Heistä noin puolet haluaisi säännöllisen kokoaikaisen työn.