Risikko: On uskallettava kokeilla uusia rahoitusmalleja liikenneväyliä varten

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon (kok.) johtama parlamentaarinen työryhmä sai perjantaina valmiiksi kartoituksen vaihtoehdoista liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi.

Paula Risikon väylätyöryhmä pitää perusväylänpidon rahoitustason nostamista välttämättömänä Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Työryhmä oli asiasta yksimielinen.

Liikenneväylät on työryhmän mukaan pidettävä turvallisesti liikennöitävässä kunnossa. Kyse on välttämättömästä rakenneuudistuksesta kestävyysvajeen korjaamiseksi, ja asiasta pitää työryhmän mielestä päättää hallitusneuvotteluissa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Risikko on tyytyväinen, että tärkeä työ on saatu nyt päätökseen.

– Liikenneväylien kunto on huonontunut jo useiden hallitusten aikana ja meille on kerääntynyt korjausvelkaa jonka kasvulle pitää tehdä loppu. Olemmekin nyt yhdessä kaikkien eduskuntaryhmien kanssa valmistelleet tämän velan maksuohjelman, jonka avulla voisimme pysäyttää velan kasvun ja myös vähentää sitä. On myös uskallettava kokeilla uusia rahoitusmalleja sitten kun tarvitaan aivan uusia hankkeita, Risikko toteaa.

Liikenneverkon korjausvelan määrä on tällä hetkellä noin 2,4 miljardia euroa. Työryhmä toteaa, että korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii perusväylänpitoon lisärahoitusta 100 miljoonaa euroa vuodessa nykytasoon verrattuna.

Poimintoja videosisällöistämme

Korjausvelan vähentäminen vaatii edellisen lisäksi lisärahoitusta vähintään 50 miljoonaa euroa vuodessa, jolloin esimerkiksi 12 vuoden kuluttua korjausvelkaa olisi jäljellä 1,9 miljardia euroa.

Tämä yhteensä 150 miljoonan euron lisärahoitustaso on työryhmän mukaan välttämätön minimi korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja vähentämiseksi.

Lisäksi ostovoiman turvaaminen edellyttää vuositasolla arviolta 50 miljoonan euron lisäystä perusväylänpitoon.

Uusia rahoitusmalleja

Mainos - sisältö jatkuu alla

Työryhmän mukaan talousarviorahoituksen tulee jatkossakin olla keskeinen tapa rahoittaa kehittämisinvestointeja, mutta sitä on täydennettävä muilla rahoitusmalleilla.

Tällaisia ovat esimerkiksi elinkaarirahoitus, valtion sisäinen laina, liikennerahasto ja hyötyjä maksaa -malli.

Työryhmä ehdottaa, että jatkossa laadittaisiin aina hallituskauden alussa 12-vuotinen liikennepoliittinen tavoitesuunnitelma. Lisäksi liikenteen digitaalisten palvelujen yhteensopivuuden varmistamiseksi pitäisi laatia tietoarkkitehtuuri.

Mainos