Pelson, Keravan ja Kestilän vankilat sen sijaan säilyvät jatkossakin Suomen vankilaverkostossa, toisin kuin selvitysmiehet vielä kesällä esittivät. Pyhäselän vankilastakin luovuttaisiin vasta vuonna 2020.
Risen Senaatti-kiinteistöille maksamat toimitilakustannukset ovat vuosittain 47 miljoonaa euroa eli 19 prosenttia kokonaiskustannuksista. Useissa vankiloissa on lähivuosina edessä tilojen perusparannus, mikä merkitsee kyseisten vankiloiden vuokrakustannusten merkittävää nousua. Nykyisten peruskorjaussuunnitelmien toteuttaminen nostaisi tulevaisuudessa toimitilojen vuokrakustannuksia 11 miljoonalla eurolla.
Noin viiden miljoonan euron vuotuisten säästöjen aikaansaamiseksi vuosille 2013-2016 laadittu sopeuttamissuunnitelma sisältää muun muassa lähes 200 henkilötyövuoden vähennyksen vuonna 2005 alkaneen tuottavuusohjelman aikana toteutetun yli 300 htv:n vähennyksen lisäksi. Rise katsoo, että sopeuttamissuunnitelmasta huolimatta laitos ei tule toimeen myönnetyillä toimintamenomäärärahoillaan, jolloin joudutaan etsimään uusia säästöjä niin henkilöstö- kuin toimitilakustannuksista. Vaihtoehtoisesti laitoksen määrärahoja tulisi lisätä.
Keravan vankila jatkaa
Vision mukaan Etelä-Suomeen tulee lisää avovankilapaikkoja. Vantaan tutkintavankilan yliasutustilanne poistetaan ja tutkintavankien erillään pitäminen turvataan. Lisäksi laitos varautuu maassa- ja maahanmuuton aiheuttamaan vankimäärän nousuun. Helsingin vankilan paljusellit poistetaan ja synergiaetuja sekä kustannussäästöjä haetaan myös perustamalla Helsinkiin rikosseuraamusalan kampus.
Avolaitospaikkoja saadaan lisää peruskorjaamalla Keravan vankilan suljettu puoli ja tekemällä siitä 95-paikkainen avovankila/avovankilaosasto. Entisestä nuorisovankilarakennuksesta aiotaan luopua, samoin kuin suurimmasta osasta muita kiinteistöjä. Henkilökunnan asuntoihin korjataan henkilöstön työtilat.
Jokelan vankilan suljettu puoli muutetaan myös 84-paikkaiseksi avovankilaksi/avovankilaosastoksi. Syntyvän avolaitoksen työtoiminnassa hyödynnetään hyviä kulkuyhteyksiä ja yhteiskunnan tarjoamia työtoiminnan verkostoja. Nykyiset avo-osastoparakit säilyvät. Hallinnon keventämiseksi Keravan ja Jokelan avovankilaosastot muodostavat toimitilavision mukaan jatkossa yhden yksikön, Keski-Uudenmaan vankilan.
Vantaan vankilan alueelle rakennetaan uusi rakennus, johon tulee 120 suljettua vankipaikkaa. Pyrkimyksenä on keskittää alueen tutkintavangit yhteen paikkaan ja pystyä nykyistä paremmin hyödyntämään jo olemassa olevia tiloja ja toimintoja.
Hämeenlinnassa paljuselleistä eroon – Turkuun alan kampus
Hämeenlinnan vankilan paljuselleistä päästään eroon, kun vankilan perusparannus valmistuu vuonna 2017. Vankilan nykyiset henkilökunnan asunnot muutetaan avoyksiköksi, johon tulee 35 vankipaikkaa. Vanajan avovankilan Ojoisten osasto peruskorjataan, ja paikat ovat tarvittaessa myös Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen käytettävissä.
Turussa synergiaetuja ja kustannussäästöjä haetaan perustamalla kaupunkiin rikosseuraamus-kampus, jonka muodostavat Turun yhdyskuntaseuraamustoimisto, arviointikeskus ja Aurassa sijaitsevan Käyrän vankilan korvaava laitos, jossa toiminta jatkuu enintään 40-paikkaisena yksikkönä.
Itä- ja Pohjois-Suomessa Pyhäselän vankilaa esitetään lakkautettavaksi vuonna 2020. Väestöennusteen mukaan väkiluku Pohjois-Karjalassa alenee, ja samalla vankimääräkin vähenee. Vankilarakennus on jo nyt osin taloteknisesti vanhentunut, ja peruskorjaus olisi aloitettava vuoteen 2025 mennessä. Laitoksen henkilöstölle pyritään löytämään siirto muihin laitoksiin kuitenkin niin, että valtaosa vapautuvista henkilötyövuosista voidaan vähentää Risen henkilötyövuosikehyksestä.
Vangit voidaan sijoittaa alueen muihin vankiloihin. Mikkelin vankilan peruskorjaus on käynnissä, ja sen valmistuttua alueen suljettujen paikkojen määrä nousee 58:lla.
Pelson vankilan investointi toteutetaan suunnitellusti eli keskusrakennus ja selliosasto peruskorjataan, selliosasto yksi puretaan eikä avolaitosta rakenneta. Väestöennusteen mukaan Oulun seudun väkiluku kasvaa, joten alueella tarvitaan vankipaikkoja.
Laukaan vankilan toiminta siirretään Jyväskylään, johon perustetaan kampus yhdessä yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa vuoden 2016 aikana. Saatujen kokemusten perusteella arvioidaan, tuoko kampusten perustaminen synergiaetuja ja ovatko ne toiminnallisesti perusteltuja.
Synergiaetujen ja kustannussäästöjen saamiseksi myös Joensuuhun ja Mikkeliin suunnitellaan perustettaviksi kampukset. Joensuun kampuksen muodostaisivat Joensuun yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Juuan vankilan korvaava laitos. Mikkelin kampukselle tulisi Mikkelin yhdyskuntaseuraamustoimisto ja Sulkavan vankilan korvaava laitos.