Näin toteaa aiheesta väitöstutkimuksensa tehnyt lastentautien erikoislääkäri Satu Pirilä. Hän tutki väitöstyössään rintaruokinnan vaikutuksia aikuisen terveyteen, erityisesti osteoporoosiin, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin sekä kehonkoostumukseen.
Tutkimustulokset rintaruokinnan hyödyistä ovat ristiriitaisia. Jotkin tulokset tukevat rintaruokintaa, toisissa tutkimuksissa ei ole löytynyt yhteyttä hyötyihin. Terveydelle epäsuotuisista vaikutuksista on vain yksittäisiä raportteja.
Vuoden 1975 tutkimuksessa mukana olleista vauvoista 158 osallistui Pirilän tutkimukseen 31-32-vuotiaina. Osallistujilta mitattiin luun mineraalitiheys, pituus, paino ja vyötärönympärys sekä verenpaine, ja lisäksi heille tehtiin verisuonien ultraäänitutkimus ja useita verikokeita.
– Tutkimuksessa löysimme yhteyden varhaisvaiheen ruokinnan ja aikuisen luuston mineraalitiheyden välillä. Miehillä, joita oli varhaisvaiheessa imetetty yli seitsemän kuukautta, oli alhaisempi – joskin normaali – luuston mineraalitiheys kuin niillä miehillä, joiden imetys oli kestänyt alle kolme kuukautta, Pirilä kertoo väitöstiedotteessaan.
– Mahdollinen selitys löydökselle on rintamaidon, äidinmaidon korvikkeiden ja laimennetun lehmänmaidon kalsium-, fosfaatti- ja proteiinipitoisuuksien väliset erot. Nämä aineet ovat tärkeitä luuston rakennusaineita, ja niiden pitoisuudet ovat alhaisimmat rintamaidossa.
Naisilla luuston mineraalitiheys ei näyttänyt olevan yhteydessä rintaruokinnan kestoon.
Rintaruokinnan kesto ei suoraan vaikuttanut aikuisen kehonkoostumukseen. Tärkeimmiksi tekijöiksi sen suhteen nousivat perimä, varhaisvaiheen kasvu, nykyiset liikuntatottumukset sekä sukupuoli.
– Toisaalta kehonkoostumus yksivuotiaana oli yhteydessä aikuisen kokoon. On mahdollista, että rintaruokinnan kesto vaikuttaa epäsuorasti aikuisen kehonkoostumukseen vaikuttamalla vauvan varhaiskasvuun rintaruokinnan aikana, Pirilä toteaa.
Rintaruokinnan kestolla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta mihinkään yksittäiseen sydän- ja verisuonitaudin riskitekijään eikä yleisesti sydän- ja verisuonisairauksien riskin kasvuun.
– Näyttää siltä, että rintaruokinnan merkitys aikuisiän terveyden kannalta on pieni. Rintaruokinta on luonnollisin ja suositeltava tapa ruokkia imeväisikäistä lasta, mutta kansanterveydellisesti suurempi vaikutus myöhempään sairastavuuteen on liikunnalla ja terveellisillä elämäntavoilla, Pirilä summaa.
LL Satu Pirilä väitöskirja Role of breastfeeding in bone health, body composition and vascular health and their inter-connectivity – A follow-up study from birth to 32 years of age tarkastetaan perjantaina 6. kesäkuuta Helsingin yliopistossa.