Määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna runsaalla 20 prosentilla eli lähes 90[nbsp]800 rikoksella. Omaisuusrikosten, huumausainerikosten ja liikennerikosten määrät kasvoivat suunnilleen samaa tahtia.
Sen sijaan kaikkien väkivaltarikosten yhteismäärä laski vajaalla kolmella prosentilla. Yleisillä paikoilla tapahtuneiden väkivaltarikosten määrä laski yli kymmenellä prosentilla, kun yksityisillä paikoilla määrä vastaavasti nousi vajaalla viidellä prosentilla.
Henkirikosten ja niiden yritysten määrä lisääntyi lähes 15 prosenttia.
Valmiuslain käyttöönotto ensimmäisen kerran sotien jälkeen ja siihen liittynyt Uudenmaan rajojen sulkeminen koronakeväänä edellytti poliisitoiminnalta muutoskykyisyyttä, erityistä joustavuutta ja laajaa resurssien kohdentamista uudelleen.
Liikkumisrajoitusten sivutuotteena ulkomaan kansalaisten osuus rikoksesta epäillyn asemassa on hieman vähentynyt, etenkin omaisuusrikoksissa.
Huumausaineiden käyttö ja haitat lisääntyneet
Huumausaineiden käyttö sekä niiden ympärillä esiintyvät lieveilmiöt lisääntyivät pandemiavuonna edelleen. Poliisille huumausaineiden yhä lisääntyvä käyttö näyttäytyy häiriökäyttäytymisen sekä huumausaine-, omaisuus- ja väkivaltarikosten lisäksi esimerkiksi lisääntyvinä huumausaine- rattijuopumuksina.
– Tässäkin olemme erityisen huolestuneita nuorista. Tilanteen parantamiseksi on tehty paljon, mutta poliisin mahdollisuudet tilanteessa ovat rajalliset. Yleensä silloin, kun poliisi tulee mukaan kuvaan, epätoivottava kehitys on jo alkanut, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.
Helpdesk-huijaukset yleistyneet
Verkkoympäristöstä on tullut vakiintunut osa ihmisten elinympäristöä ja samalla myös osa sitä ympäristöä, missä poliisi toimii. Verkossa mm. levitetään väärää tietoa tahallaan ja tahattomasti valtavia määriä.
Kolehmaisen mukaan poliisi käyttääkin yhä enemmän aikaa osallistuakseen julkiseen keskusteluun ja oikaistessaan sen toimialaan kuuluvia harhaanjohtavia tietoja.
Verkossa tapahtuva ja verkkoa hyödyntävä rikollisuus sekä kyberrikollisuus paitsi lisääntyy, myös kehittyy nopeasti. Tietoverkkoja hyödynnetään esimerkiksi tehtailtaessa verkkoavusteisia petoksia.
Esimerkiksi niin sanotut helpdesk-huijausyritykset ovat valitettavan yleisiä: Puhelussa soittaja väittää, että uhrin tietokoneella on tietoturvaongelma ja pyytää avaamaan koneelle etäyhteyden korjatakseen sen. Todennäköisesti todellinen tarkoitus on saada petoksella rahaa tai päästä käsiksi tietokoneen sisältöihin.
Kiristyksiä ja identiteettivarkauksia
Kokoluokaltaan ennennäkemätön rikoskokonaisuus tuli julkisuuteen loppuvuodesta, kun poliisi tiedotti tutkittavana olevasta Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehdystä tietomurrosta.
Tietomurto ja tähän kiinteästi liittyvät rikokset, kuten identiteettivarkaus ja kiristys, ovat rikosten yhteismäärältään niin suuria, että kokonaisuus heijastuu poliisin koko vuoden rikoslakirikosten määrään ja sen prosentuaaliseen kasvuun.
– Tämä rikostapahtumaketju on surullinen osoitus yhdellä teolla toteutettavasta laajasta inhimillisestä kärsimyksestä ja taloudellisista vahingoista, joista osa voi tulla esiin identiteettivarkauksien seurauksina vasta pitkienkin aikojen kuluttua, Kolehmainen sanoo.
Kyseinen tapaus kuvaa hänen mukaansa myös sitä, minkälaisten haasteiden edessä 2020-luvun yhteiskunta ja poliisi osana sitä ovat.
– Rikostutkinnan uudet haasteet ovat perinteisten haasteiden rinnalla yhä enemmän suurten datamassojen hallinnassa ja niiden tutkinnassa, verkkovälitteisten rikosten kansainvälisyydessä sekä lainsäädännön rakentumisessa ajatukselle reaalimaailman rakenteista.
Kiristysrikosten määrä nousikin viime vuonna Vastaamon takia runsaasta 1[nbsp]100 rikoksesta lähes 20[nbsp]000 rikokseen.