Helsingin hovioikeus päästää pyöräilijän kuolemasta tuomitun takaisin auton rattiin jo elokuussa. Syksyllä käräjäoikeuden tuomitsema autoilija sai 4,5 vuotta vankeutta, hovioikeus alensi tuomion kahteen vuoteen ja kahdeksaan kuukauteen.
Autoilija oli kiilannut 66-vuotiaan pyöräilijän eteen ja jarruttanut äkillisesti. Pyöräilijä lensi kadun pintaan ja vammautui kuolettavasti.
Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen ihmettelee Iltalehdessä, miksi tuomiota alennettiin niin rajusti. Hän pitää tuomion alentamisen perusteita outoina. Teoreettinen maksimirangaistus olisi ollut 13 vuotta vankeutta.
”Kun katsottiin näytetyksi täsmälleen sama tapahtumakulku kuin käräjäoikeudessakin, oli yllätys, että tuli näin tuntuva rangaistuksen alentaminen. Liki kahden vuoden tiputus on suuri. Hänellä oli kolme törkeää rikosta. Mitä sitten pitäisi tehdä, että saisi lähemmäs maksimia?”, Matti Tolvanen kysyy IL:ssä.
Professori sanoo olevan hyvin ongelmallista, että tapauksen saamaa julkisuutta käytettiin tuomion alentamisen perusteena.
”Tapauksen uutisointi ei käsitykseni mukaan ollut mitenkään poikkeuksellista verrattuna vastaaviin tapauksiin”.
Professori huomauttaa, ettei laissa suoraan lue, että julkisuus on tuomion alentamisen peruste.
Hovioikeus katsoi, että tapauksen saama julkisuus oli odottamatonta.
”Olisin tästä eri mieltä. Jos joku julkisella paikalla liikenteessä syyllistyy toisen kuolemantuottamukseen, kyllä julkisuus on odotettua. Jos tämä ei herättäisi laajaa huomiota, sehän tässä olisi outoa”, Tolvanen toteaa.
Tolvanen on huolissaan siitä, että julkisuuden perusteella tuomion alentamisesta tulisi yleisempi käytäntö.
”Entä jos niin, että joku juttu saa huomiota vasta sitten, kun tuomio on annettu? Sitten julkisuutta ei voi enää ottaa vähennyksenä huomioon. Siinä kohdellaan eri tavalla tuomittuja riippuen siitä, milloin lehdistö on siitä kirjoittanut. Se on niin vaarallinen tie, että sille en minä kyllä lähtisi”, hän toteaa.