Varakkaiden perheiden veroneuvontaan erikoistunut konsultti Kaj Grüssner antaa Helsingin Sanomien haastattelussa tavallisille palkansaajille vinkkejä, jotka kannattaa ottaa perinnön suunnittelussa huomioon.
Pienellä vaivannäöllä voi hänen mukaansa säästää tuntuvan summan.
– Jos perinnöksi jää arvokas asunto, perillisten kannattaa miettiä, miten asunto arvostetaan perinnönjaossa, hän sanoo HS:lle.
Perunkirjoituksessa on hänen mukaansa pelivaraa siinä, miten asunnon käypä arvo määritetään. Myytäväksi tarkoitettu asunto kannattaa arvottaa mahdollisimman lähelle todellista myyntihintaa, koska lähisukulaisen maksama perintövero on pienempi kuin asunnon myyntivoitosta maksettava luovutusvoittovero.
Vuokralle pantavan asunnon arvo sen sijaan kannattaa määrittää perunkirjoituksessa mahdollisimman matalaksi, jotta perintöveroa ei joudu maksamaan liikaa.
Grüssnerin mukaan perunkirja ja tieto perinnöksi saaduista arvopapereista kannattaa pitää tallessa.
– Jos tätä tietoa ei ole, verottaja olettaa arvopapereiden myyntihetkellä esimerkiksi osakkeiden hankintamenoksi vain 20 prosenttia suhteessa niiden myyntihetken arvoon.
Tästä syystä perinnön antajan ei kannata myydä arvopaperivarallisuuttaan varttuneella iällä, jos rahoille ei ole tarvetta, vaan jättää varallisuus perinnöksi arvopapereina. Silloin perinnönantajan elinajan arvonnoususta lankeava luovutusvoittovero vältetään kokonaan.
Veroneuvoja kertoo HS:lle, että metsän osalta mahdolliset järjestelut kannattaa tehdä jo hyvissä ajoin omistajan elinaikana.
– Verotuksellisesti voi olla edullista, että perilliset ostavat metsäkiinteistön vanhemmilta ja tekevät siitä yhteismetsän, hän sanoo.
Vanhempien saama kauppahinta on silloin verotonta tuloa. Kun yhteismetsä myy puuta, se maksaa veroa noin 26 prosenttia, mutta varojen jako osakkaille on kokonaan verotonta.
– Edullisella verokohtelulla on haluttu edistää sitä, että metsäkiinteistöt eivät pirstaloituisi. Sisarusten omistaman yhteismetsän voi myös liittää osaksi isompaa yhteismetsää, jolloin tuloa voi saada tasaisemmin.
