Venäjän ja Turkin välille on syntynyt diplomaattinen kiista Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalinin päätöksestä karkottaa Krimin tataarit keväällä 1944.
Turkki järjesti toukokuussa useita tapahtumia, joilla juhlistettiin karkotuksen 75. vuotispäivää ja Kaukasian sodan 150. vuotispäivää. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zakharova arvosteli kuluvalla viikolla pidetyssä tiedotustilaisuudessa seremonioiden sävyä.
– Valitettavasti jouduimme toteamaan, että suurin osa näistä tapahtumista oli politisoitu, ja niissä oli avoimen Venäjä-vastainen henki, Zakharova sanoi.
Ukrainan ulkoministeriö ja Krimin tataarien edustajat ovat vaatineet YK:ta ja muita kansainvälisiä järjestöjä määrittelemään vuoden 1944 karkotukset kansanmurhaksi.
Arviot karkotettujen kokonaismäärästä vaihtelevat 180 000–400 000 henkilön välillä. Tutkimusten mukaan pääasiassa Uzbekistaniin pakkosiirretyistä tataareista jopa 46 prosenttia menehtyi vankeutensa aikana.
Vaikka Nikita Hruštšov tuomitsi Stalinin hirmuteot, sallittiin kaikkein tataarien palata Krimin niemimaalle vasta 45 vuotta myöhemmin. Paluukielto kumottiin virallisesti 14. marraskuuta 1989.