Toimittaja Galina Timtshenko luonnehtii riippumattoman median tilannetta nyky-Venäjällä lähes katastrofaaliseksi.
– Painostus lähtee lainsäädännön tasolta. Duuma säätää jatkuvasti uusia kieltoja ja rajoituksia, joiden tarkoituksena on saattaa media vallanpitäjien talutusnuoraan. Omistajia pelotellaan taloudellisin keinoin. Journalisteille asetetaan ammatillisia rajoituksia ja heidän pääsyään tiedon lähteille vaikeutetaan monin tavoin, hän sanoo.
– Uudet ekstremismiä koskevat säädökset antavat viranomaisille mahdollisuuden kieltää toimittajalta ammatin harjoittaminen, määrätä taloudellisia seuraamuksia tai sulkea vankilaan jokseenkin mielivaltaisin perustein, Timtshenko jatkaa.
Timtshenko toimi aiemmin Venäjän suosituimman uutissivuston Lenta.ru:n päätoimittajana. Hän joutui jättämään paikkansa maaliskuussa kieltäydyttyään sopeutumasta Kremliä myötäilevään uutislinjaan.
Timtshenko ja hänen lukuisat kollegansa päättivät siirtyä Latviaan, josta käsin he toimittavat uutta venäläisille suunnattua Meduza-uutissivustoa. Riikaan asti Venäjän käsi ei ulotu.
– Vaikka viranomaiset kehittävät usein sananvapautta rajoittavia säännöksiä yksittäistapauksia varten, niiden vaikutukset koskevat käytännössä koko mediakenttää. Valtiollinen valvontakomitea voi nykyisin sulkea minkä tahansa internet-sivuston muutamassa minuutissa yhden ainoan epämiellyttäväksi koetun artikkelin perusteella. Sivuston uudelleen avaamiseen saattaa kulua viikkoja, hän kertoo.
Ei vielä totalitarismia
Riippumattoman tv-kanava Dozhdin apulaisjohtaja ja toimittaja Maria Makejeva pitää Kremlin sananvapautta rajoittavaa politiikkaa kestämättömänä.
– Kaikki pääkanavat ovat olleet jo pitkään vallanpitäjien totaalisessa ohjauksessa. Jos myös muita tv-sisältöjä kontrolloidaan laajamittaisesti ja jopa viihdekanavia sensuroidaan, vähitellen ihmiset yksinkertaisesti lakkaavat hakemasta tietoa televisiosta.
Vaikka Dozhd-kanavan on muiden tavoin yhä vaikeampi luovia viranomaisten kasvavan paineen alla, Makejeva luottaa vankasti katsojiensa tukeen.
– Kun toimittajiamme asetettiin taannoin toimintakieltoon, yleisö suuttui ja alkoi kerätä meille yksityistä rahoitusta. Omaksuimme aiempaa luovemman otteen suhteessa lainsäädäntöön ja jäimme henkiin. Voidaanko meidät pakottaa ulos Venäjältä? Vastaukseni on ei, ei koskaan.
Kremlin tiukentunut ote ei enää koske vain sähköisiä viestimiä, vaan myös painetun lehdistön liikkumatila on BBC:n Moskovan-kirjeenvaihtajan Jüri Maloverjanin mukaan viime vuosina tuntuvasti kaventunut.
– Aiemmin saatoin aamulla päättää, minkä lukuisista kiinnostavista laatulehdistä valitsen. Enää sellaista ylellisyyttä ei ole. Vedomosti on tehty vaarattomaksi, Izvestijaa ei ole voinut pitää luotettavana enää moneen vuoteen. Nyt myös Kommersant on alkanut käyttäytyä oudosti isojen poliittisten uutisten yhteydessä. Se on edelleen laadukas lehti, mutta aivan liian varovainen ollakseen mielenkiintoinen.
Maloverjan ei kuitenkaan halua luonnehtia Venäjää sananvapauden kannalta totalitaariseksi yhteiskunnaksi. Toistaiseksi mielipiteensä voi hänen mukaansa kyllä ilmaista, mutta sen levittäminen suurelle yleisölle on koko ajan vaikeampaa.
Timtshenko, Makejeva ja Maloverjan esittivät näkemyksiään Venäjän median tilasta Viron ihmisoikeusinstituutin järjestämässä konferenssissa Tallinnassa.
Toimittaja: HEIKKI HAKALA